Glasifluviaaliset subakvaattiset keilat ja glasifluviaaliset deltat : esiintyminen ja rakenne

Abstract

Jäätiköitä ja niiden käyttäytymistä sekä muodostumia on tutkittu yli sadan vuoden ajan. Jäätiköiden muodostamia kerrostumia ja muita todisteita jäätiköitymisistä löydetään ympäri maapalloa. Erityyppiset jäätiköiden alueilla esiintyvät järvet kuuluvat glasilakustriseen ympäristöön, merelliset alueet taas glasimariiniseen ympäristöön. Virtaava vesi ja jää kuljettavat sedimenttejä en-, sub- ja supraglasiaalisissa ympäristöissä. Kulkeutuvat sedimentit muodostavat glasigeenisiä kerrostumia.

Tässä tutkielmassa käsitellään glasifluviaalisia subakvaattisia keiloja ja glasifluviaalisia deltoja. Ne ovat glasigeenisiä muodostumia, joita esiintyy glasimariinisissa ja glasilakustrisissa ympäristöissä. Glasifluviaalisia deltoja esiintyy proksimaalisessa ja distaalisessa ympäristössä, glasifluviaalisia keiloja puolestaan pääosin proksimaalisissa ympäristöissä. Keilat ovat leveyssuunnassa suuria, viuhkan muotoisia kerrostumia. Glasifluviaalisten keilojen ja deltojen aines on peräisin jäätikön erodoimasta sub-, en- ja supraglasiaalisesta kiviaineksesta, joka on glasifluviaalisen kuljetuksen aikana lajittunut. Glasifluviaaliset subakvaattiset keilat ja deltat koostuvat pääosin hiekasta ja sorasta, ja deltojen kerrostumiselementit voidaan jakaa bottom-, fore- ja topset-elementeiksi, kun taas subakvaattisten keilojen elementtejä ovat bottom- ja foreset-elementit.

Tieto tutkittavan alueen hydrologiasta on tärkeää, sillä jäätiköitymisympäristöjen sulavedet ovat ratkaisevassa roolissa glasifluviaalisessa sedimentaatiossa. Usea tekijä vaikuttaa glasifluviaalisten keilojen ja deltojen kerrostumiseen, esimerkiksi vuodenaika, jäätikön ominaisuudet, saatavilla olevan sedimentin määrä, veden syvyys ja tutkimuskohteessa vallitsevat glasiaaliympäristöt.