Päiväkodin johtajuuden muutokset Suomessa 1990-luvulta alkaen
Lääkkö, Katri (2021-04-06)
K. Lääkkö
06.04.2021
© 2021 Katri Lääkkö. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202104087502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202104087502
Tiivistelmä
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on tarkastella päiväkodin johtajuudessa tapahtuneita muutoksia Suomessa 1990-luvulta tähän päivään. Tavoitteena on saada päiväkodin johtajuudessa tapahtuneet muutokset esiin vertailemalla eri tutkijoiden näkemyksiä päiväkodin johtajuudesta. Tutkimus etsii vastausta kysymykseen, mitä muutoksia suomalaisessa päiväkodin johtajuudessa on tapahtunut.
Tutkimusaineisto on kerätty systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineisto koostui suomalaisista päiväkodin johtajuutta käsittelevistä väitöskirjoista ja vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista, jotka olivat vuosilta 1999–2019. Väitöskirjat ja artikkelit muodostivat kokonaisaineiston suomalaisesta päiväkodin johtamisesta. Tutkimuksia suomalaisesta päiväkodin johtamisesta ei ole vielä kovin paljon saatavilla. Tutkimusaineisto koostui kuudesta väitöskirjasta ja seitsemästä tieteellisestä artikkelista.
Tutkimustuloksena voidaan sanoa, että päiväkodin johtamisessa on tapahtunut kaksi selvää muutosta. Päiväkodin johtaminen on kuntaorganisaatioiden muutosten seurauksena muuttunut yhden päiväkodin johtamisesta useamman varhaiskasvatuksen yksikön hajautetuksi johtajuudeksi. Toinen selvä muutos on varhaiskasvatuksen hallintoalan vaihtuminen, joka tarkoitti siirtymistä opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä yleistä varhaiskasvatuksen koulutustason nousua. Lisäksi varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö on uudistunut.
Tutkimuksen luotettavuuden kannalta tulee huomioida se, ettei tutkimustietoa 1990-luvun päiväkodin johtamisesta ole saatavilla kuin yhden tutkimuksen verran. Tutkimustieto alkaa lisääntyä vasta 2010-luvulla. Näin ollen tutkimusaineistoni tutkimustieto painottui 2010-luvulle ja sen jälkeiseen aikaan. Kaikissa tutkimusaineistoni aineiston keräämisessä on käytetty laadullisia tutkimusmenetelmiä ja vain kahdessa tutkimuksessa on käytetty osatutkimuksena määrällistä tutkimusmenetelmää. Jatkotutkimusideana voisi olla määrällisen tutkimuksen toteuttaminen, esimerkiksi valtakunnallisen tutkimusaineiston kerääminen päiväkodin johtajuudesta.
Tutkimusaineisto on kerätty systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineisto koostui suomalaisista päiväkodin johtajuutta käsittelevistä väitöskirjoista ja vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista, jotka olivat vuosilta 1999–2019. Väitöskirjat ja artikkelit muodostivat kokonaisaineiston suomalaisesta päiväkodin johtamisesta. Tutkimuksia suomalaisesta päiväkodin johtamisesta ei ole vielä kovin paljon saatavilla. Tutkimusaineisto koostui kuudesta väitöskirjasta ja seitsemästä tieteellisestä artikkelista.
Tutkimustuloksena voidaan sanoa, että päiväkodin johtamisessa on tapahtunut kaksi selvää muutosta. Päiväkodin johtaminen on kuntaorganisaatioiden muutosten seurauksena muuttunut yhden päiväkodin johtamisesta useamman varhaiskasvatuksen yksikön hajautetuksi johtajuudeksi. Toinen selvä muutos on varhaiskasvatuksen hallintoalan vaihtuminen, joka tarkoitti siirtymistä opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä yleistä varhaiskasvatuksen koulutustason nousua. Lisäksi varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö on uudistunut.
Tutkimuksen luotettavuuden kannalta tulee huomioida se, ettei tutkimustietoa 1990-luvun päiväkodin johtamisesta ole saatavilla kuin yhden tutkimuksen verran. Tutkimustieto alkaa lisääntyä vasta 2010-luvulla. Näin ollen tutkimusaineistoni tutkimustieto painottui 2010-luvulle ja sen jälkeiseen aikaan. Kaikissa tutkimusaineistoni aineiston keräämisessä on käytetty laadullisia tutkimusmenetelmiä ja vain kahdessa tutkimuksessa on käytetty osatutkimuksena määrällistä tutkimusmenetelmää. Jatkotutkimusideana voisi olla määrällisen tutkimuksen toteuttaminen, esimerkiksi valtakunnallisen tutkimusaineiston kerääminen päiväkodin johtajuudesta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34207]