Luokanopettajan työhyvinvointia tukevat tekijät
Lahdenkauppi, Fanny (2021-03-31)
Lahdenkauppi, Fanny
F. Lahdenkauppi
31.03.2021
© 2021 Fanny Lahdenkauppi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202104017480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202104017480
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät tukevat luokanopettajan työhyvinvointia. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessani ovat opetus ja kasvatus sekä työhyvinvointi. Tutkimukseni rajautui tarkastelemaan niitä työhyvinvointia tukevia tekijöitä, jotka esiintyivät luokanopettajan työpäivän aikana ja työympäristössä eli koulussa. Halusin rajata aiheeni luokanopettajan työhön oman opintosuuntani sekä kentän kouluista saatujen sijaiskokemusten takia. Lisäksi aiheeni rajautui myös työhyvinvointia tukeviin tekijöihin, koska halusin lähestyä työhyvinvointia positiivisen näkökulman kautta ja saada itselleni mahdollisia eväitä tulevaisuuden työelämää varten.
Luokanopettajan työhyvinvointia tutkittaessa tulee ottaa huomioon opetustyön erityisyys ja sen tuomat haasteet työhyvinvoinnin kokemukselle. Luokanopettaja opettaa usein omille oppilailleen kaikkia oppiaineita, joten opettaja ja oppilaat muodostavat tiiviin vuorovaikutussuhteen. Luokanopettajan työ onkin vahvasti ihmissuhdetyötä, jota opettaja tekee omalla persoonallaan. Työ on hyvin intensiivistä ja sisältää opetuksen lisäksi huomattavan määrän muuta toimintaa, kuten opetuksen suunnittelua, moniammatillisia palavereita sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Opettajan työssä opettajalla on suuri pedagoginen vapaus toteuttaa työtään parhaaksi näkemällään tavalla ja opetuksen ulkopuolella myös valita itse, missä esimerkiksi suunnittelutyötä tekee. Pedagoginen vapaus näkyy opettajan työssä esimerkiksi mahdollisuutena kokeilla erilaisia opetusmenetelmiä tai osallistua erilaisiin hankkeisiin opetuksen puitteissa, mutta myös vapautena käyttää ennestään hyväksi todettuja opetusmenetelmiä ja -materiaaleja ja näin ollen käyttää työn suunnitteluun vähemmän aikaa. Näillä tekijöillä on suuri vaikutus opettajan kokemaan työhyvinvointiin.
Käsitteenä työhyvinvointi muodostuu suuresta kokonaisuudesta, johon sisältyvät yksilön oma psyykkinen ja fyysinen terveys, sosiaalinen pääoma, asenne tekemäänsä työtä kohtaan sekä yksilöä ympäröivät tekijät, kuten työyhteisö, organisaation toimintakulttuuri sekä johtaminen. Tutkielmani kontekstissa eli luokanopettajan työssä työhyvinvointia tukevia tekijöitä ovat kouluorganisaatioissa toteutettu johtaminen, työyhteisön vuorovaikutus sekä yhteisöllisyys ja työyhteisön vaikutus työn hallinnan kokemukseen. Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat yksilön asenteeseen tekemäänsä työtä kohtaan. Viimeisen sanan työhyvinvoinnin kokemuksesta määrittää yksilö itse, koska työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Luokanopettajan työhyvinvointia määrittävät tekijät löytyvät siis vahvasti opettajaa ympäröivistä rakenteista, mutta yksittäisellä luokanopettajalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa tarkastelemalla esimerkiksi omaa asennettaan työtänsä kohtaan sekä pyrkimällä kohti yhteisöllisempää työskentelyä.
Luokanopettajan työhyvinvointia tutkittaessa tulee ottaa huomioon opetustyön erityisyys ja sen tuomat haasteet työhyvinvoinnin kokemukselle. Luokanopettaja opettaa usein omille oppilailleen kaikkia oppiaineita, joten opettaja ja oppilaat muodostavat tiiviin vuorovaikutussuhteen. Luokanopettajan työ onkin vahvasti ihmissuhdetyötä, jota opettaja tekee omalla persoonallaan. Työ on hyvin intensiivistä ja sisältää opetuksen lisäksi huomattavan määrän muuta toimintaa, kuten opetuksen suunnittelua, moniammatillisia palavereita sekä huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Opettajan työssä opettajalla on suuri pedagoginen vapaus toteuttaa työtään parhaaksi näkemällään tavalla ja opetuksen ulkopuolella myös valita itse, missä esimerkiksi suunnittelutyötä tekee. Pedagoginen vapaus näkyy opettajan työssä esimerkiksi mahdollisuutena kokeilla erilaisia opetusmenetelmiä tai osallistua erilaisiin hankkeisiin opetuksen puitteissa, mutta myös vapautena käyttää ennestään hyväksi todettuja opetusmenetelmiä ja -materiaaleja ja näin ollen käyttää työn suunnitteluun vähemmän aikaa. Näillä tekijöillä on suuri vaikutus opettajan kokemaan työhyvinvointiin.
Käsitteenä työhyvinvointi muodostuu suuresta kokonaisuudesta, johon sisältyvät yksilön oma psyykkinen ja fyysinen terveys, sosiaalinen pääoma, asenne tekemäänsä työtä kohtaan sekä yksilöä ympäröivät tekijät, kuten työyhteisö, organisaation toimintakulttuuri sekä johtaminen. Tutkielmani kontekstissa eli luokanopettajan työssä työhyvinvointia tukevia tekijöitä ovat kouluorganisaatioissa toteutettu johtaminen, työyhteisön vuorovaikutus sekä yhteisöllisyys ja työyhteisön vaikutus työn hallinnan kokemukseen. Kaikki edellä mainitut tekijät vaikuttavat yksilön asenteeseen tekemäänsä työtä kohtaan. Viimeisen sanan työhyvinvoinnin kokemuksesta määrittää yksilö itse, koska työhyvinvointi on subjektiivinen kokemus. Luokanopettajan työhyvinvointia määrittävät tekijät löytyvät siis vahvasti opettajaa ympäröivistä rakenteista, mutta yksittäisellä luokanopettajalla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa tarkastelemalla esimerkiksi omaa asennettaan työtänsä kohtaan sekä pyrkimällä kohti yhteisöllisempää työskentelyä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34357]