Pitkittyneen yskän diagnostiikka ja hoito perusterveydenhuollossa
Oehlandt, Anne (2021-03-29)
A. Oehlandt
29.03.2021
© 2021 Anne Oehlandt. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103303706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103303706
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee aikuisen pitkittyneen yskän syitä, diagnostiikkaa ja hoitoa perusterveydenhuollon lääkärin näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää tutkimukseen perustuva yhteenveto siitä, kuinka pitkittynyttä yskää sairastavan potilaan kokonaistilannetta tulisi lähestyä terveyskeskuksessa. Tutkielma on ei-systemaattinen, kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Noin 10 % väestöstä kärsii pitkittyneestä yskästä, jolla on merkittäviä fyysisiä ja ennen kaikkea psykososiaalisia liitännäishaittoja, jotka häiritsevät useaa elämän osa-aluetta. Refleksinä yskä puhdistaa ilmateitä, mutta se voi myös kroonistua. Yskä on pitkittynyt, kun se on kestänyt yli 8 viikkoa. Pitkittyneen yskän yleisimpiä syitä ovat ylähengitystieperäinen yskäoire, astma ja siihen liittyvät oireyhtymät sekä refluksitauti. Lääkkeistä angiotensiinikonvertaasin estäjät aiheuttavat osalle käyttäjistään yskää. Lisäksi tupakoivilla esiintyy kroonista yskää. Kun yskälle ei löydy selitystä taustasairaudesta tai yskä jatkuu taustasairauksien asianmukaisesta hoidosta huolimatta, voidaan puhua yskärefleksikaaren herkitymisestä eli yskäherkkyysoireyhtymästä.
Pitkittyneen yskän selvittelyyn on kehitetty systemaattisia lähestymistapoja eli algoritmeja. Aluksi tupakointi ja ACE-estäjät tulisi lopettaa kaikilta kroonisesta yskästä kärsiviltä. Erityisen tärkeää on lähettää jatkotutkimuksiin kaikki potilaat, joiden oireiden tai keuhkojen röntgen-kuvan perusteella herää epäily vakavammasta sairaudesta. Mikäli tällaista epäilyä ei herää, tulee kaikille potilaille teettää spirometria ja PEF-seuranta astman poissulkuun. Astman ja/ tai eosinofiilisen bronkiitin epäilyssä voidaan tehdään 2–4 viikon hoitokokeilu suuriannoksisella inhalaatiosteroidilla. Antihistamiinin ja dekongestantin yhdistelmää käytetään ylähengitystieperäisen yskäoireen hoitokokeiluna. Jos potilaalla esiintyy närästysoireita ja ruuan regurgitaatiota, tulee refluksin hoitona antaa elämäntapaohjeita ja harkiten protonipumpun inhibiittoreita. Usein kroonisen yskän taustalla on useampi tekijä, joten useampi peräkkäinen arviointi ja hoito voi olla tarpeen.
Ennen kuin aloitetaan yskän oireenmukainen hoito, tulisi pyrkiä selvittämään ja hoitamaan yskän aiheuttajaa asianmukaisesti. Puhe- ja ääniterapialla sekä fysioterapialla voidaan vähentää yskimistä. Yskän oireenmukaisena hoitona voidaan käyttää myös neuromodulaattoreita, kuten morfiinisulfaattia, gabapentiiniä ja amitriptyliinia.
Noin 10 % väestöstä kärsii pitkittyneestä yskästä, jolla on merkittäviä fyysisiä ja ennen kaikkea psykososiaalisia liitännäishaittoja, jotka häiritsevät useaa elämän osa-aluetta. Refleksinä yskä puhdistaa ilmateitä, mutta se voi myös kroonistua. Yskä on pitkittynyt, kun se on kestänyt yli 8 viikkoa. Pitkittyneen yskän yleisimpiä syitä ovat ylähengitystieperäinen yskäoire, astma ja siihen liittyvät oireyhtymät sekä refluksitauti. Lääkkeistä angiotensiinikonvertaasin estäjät aiheuttavat osalle käyttäjistään yskää. Lisäksi tupakoivilla esiintyy kroonista yskää. Kun yskälle ei löydy selitystä taustasairaudesta tai yskä jatkuu taustasairauksien asianmukaisesta hoidosta huolimatta, voidaan puhua yskärefleksikaaren herkitymisestä eli yskäherkkyysoireyhtymästä.
Pitkittyneen yskän selvittelyyn on kehitetty systemaattisia lähestymistapoja eli algoritmeja. Aluksi tupakointi ja ACE-estäjät tulisi lopettaa kaikilta kroonisesta yskästä kärsiviltä. Erityisen tärkeää on lähettää jatkotutkimuksiin kaikki potilaat, joiden oireiden tai keuhkojen röntgen-kuvan perusteella herää epäily vakavammasta sairaudesta. Mikäli tällaista epäilyä ei herää, tulee kaikille potilaille teettää spirometria ja PEF-seuranta astman poissulkuun. Astman ja/ tai eosinofiilisen bronkiitin epäilyssä voidaan tehdään 2–4 viikon hoitokokeilu suuriannoksisella inhalaatiosteroidilla. Antihistamiinin ja dekongestantin yhdistelmää käytetään ylähengitystieperäisen yskäoireen hoitokokeiluna. Jos potilaalla esiintyy närästysoireita ja ruuan regurgitaatiota, tulee refluksin hoitona antaa elämäntapaohjeita ja harkiten protonipumpun inhibiittoreita. Usein kroonisen yskän taustalla on useampi tekijä, joten useampi peräkkäinen arviointi ja hoito voi olla tarpeen.
Ennen kuin aloitetaan yskän oireenmukainen hoito, tulisi pyrkiä selvittämään ja hoitamaan yskän aiheuttajaa asianmukaisesti. Puhe- ja ääniterapialla sekä fysioterapialla voidaan vähentää yskimistä. Yskän oireenmukaisena hoitona voidaan käyttää myös neuromodulaattoreita, kuten morfiinisulfaattia, gabapentiiniä ja amitriptyliinia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34292]