Biologisten vanhempien merkitys lapselle identiteetin ja tunne-elämän kehityksen näkökulmista : perheeseen sijoitettujen ja adoptoitujen lasten tarkastelua

Abstract

Kandidaatintutkielmassani tarkastelen biologisten vanhempien merkitystä lapselle tuoden esiin myös sijaisvanhemmuuden ja adoptiovanhemmuuden näkökulmia. Käsittelen perheeseen sijoitettuja lapsia, adoptiolapsia sekä biologisia lapsia kirjallisuuskatsauksessani. Näkökulmina minulla on näiden erilaisten perhetilanteiden vaikutukset lapsen identiteetin ja tunne-elämän kehitykselle. Aihe on ajankohtainen, sillä perheet ovat moninaistuneet ja erilaisista perhetilanteista tarvitaan tietoa liittyen muun muassa siihen, miten perhetilanteet vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen, tässä tapauksessa identiteetin ja tunne-elämän kehittymiseen.

Pyrin siis tutkimuskysymyksinäni selvittämään millainen merkitys biologisilla vanhemmilla sekä sijais- ja adoptiovanhemmilla on lapsen kehitykselle tunne-elämän ja identiteetin näkökulmista. Lisäksi tarkastelen, miten lapsi voi ylläpitää suhdetta biologisiin vanhempiin sijoituksen tai adoption jälkeen ja milloin se on lapsen edun mukaista. Erittelen myös lain antamaa perustaa asialle. Toteutan tutkielmani kirjallisuuskatsauksena tarkastellen aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimusartikkeleita.

Kirjallisuuskatsauksen pohjalta todetaan, että lapsi identifioituu biologisiin vanhempiinsa jo hyvin pienenä muodostaessaan kiintymyssuhdetta lähimpään hoitajaan. Tunne-elämän ja identiteetin kehitystä ohjaa sekä ympäristö että ihmiset ympärillä. Biologinen vanhempi on usein tärkeä identiteetin ja tunne-elämän pohjaa luova aikuinen, mutta myös sijaisvanhempi tai adoptiovanhempi voi toimia lapsen tukena kehityskulussa.

Adoptoitujen lasten ja perheeseen sijoitettujen lasten ylläpitämät suhteet biologisiin vanhempiinsa riippuvat muun muassa lain antamasta perustasta, lapsen omista pyrkimyksistä sekä adoptio- tai sijaisvanhemman halusta edistää yhteydenpitoa. Valvotut ja tuetut tapaamiset voivat toimia haastavissa tilanteissa apuna. Tärkeää on myös se, että pohditaan eettisesti, miten lapsen etua voidaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää.

In my bachelor’s thesis, I look at the importance of biological parents to a child, also highlighting the perspectives of foster parenting and adoption parenting. I focus on children placed in a foster family, adopted children, and biological children in my literature review. I look at how these different family situations affect for the development of a child’s identity and emotional development. The topic is important, as families have diversified and information is needed about different family situations, including how family situations affect a child’s growth and development, in this case, the development of identity and emotional development.

Thus, my research questions seek to elucidate the role that biological parents, foster parents, and adoptive parents play in a child’s development from the perspectives of emotional life and identity. In addition, I consider how a child can maintain a relationship with biological parents after placement or adoption and when it is in the best interests of the child. I also specify the legal grounds for the matter. I implement my dissertation as a literature review by looking at related literature and research articles.

Based on a review of the literature, it is stated that the child identifies with his or her biological parents at a very young age when forming an attachment relationship with the nearest caregiver. The development of emotional life and identity is driven by both the environment and the people around it. The biological parent is often an important adult who creates the basis for identity and emotional life, but a foster parent or adoptive parent can also act as a support for the child in the development process.

The relationship between adopted child or child in a foster family and his or her biological parent depend, among other things, on the legal basis, the child’s own aspirations, and the willingness of the adoptive or foster parent to promote communication. Supervised and supported appointments can help in challenging situations. It is also important to consider ethically how the best interests of the child can be promoted in the best possible way.