”Katsotaan nyt tuleeko siitä suuri uudistus” : peruskoulu-uudistus Opettajain lehden ja Oppikoululehden kirjoituksissa vuosina 1966–1973
Hettula, Marjut (2021-03-16)
Hettula, Marjut
M. Hettula
16.03.2021
© 2021 Marjut Hettula. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103181389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202103181389
Tiivistelmä
Peruskoulu-uudistus on yksi merkittävimmistä uudistuksista suomalaisessa koulujärjestelmässä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani peruskoulu-uudistusta opettajien ammattilehtien kirjoituksissa vuosina 1966–1973. Tutkin, millaisia kirjoituksia peruskoulu-uudistuksesta julkaistiin opettajien ammattilehdissä Opettajain lehdessä ja Oppikoululehdessä sekä miten uudistukseen lehtien kirjoituksissa suhtauduttiin. Erityisesti analysoin, mitä peruskoulun tasa-arvosta ja opettajien sijoittumisesta uudessa koulujärjestelmässä kirjoitettiin.
Tutkielmani päälähteinä toimivat opettajien ammattilehtien vuosikerrat 1966–1973. Tutkimallani aikavälillä Opettajain lehti oli kansakoulunopettajille suunnattu Suomen Opettajain Liiton julkaisu ja Oppikoululehti oli Oppikoulunopettajien Keskusjärjestön julkaisu, jonka lukijoita olivat pääsääntöisesti oppikoulunopettajat. Tutkimukseni on laadullista tutkimusta, jonka pääasiallisena metodina toimii aineistopohjainen sisällönanalyysi. Tutkielmassani analysoin, miten lehtien kirjoituksissa suhtauduttiin peruskoulu-uudistuksen tasa-arvoistavaan ja yhtenäistävään tarkoitukseen sekä opettajien asemaan uudistuksessa. Teen myös tulkintaa, miten lehtien taustalla toimivat opettajien ammattijärjestöt halusivat vaikuttaa lukijoidensa mielipiteisiin koulunuudistuksesta. Lisäksi teen myös vertailua eri opettajajärjestöjen lehtien välillä.
Peruskouluun liittyviä kirjoituksia ilmestyi tutkimallani aikavälillä molemmissa lehdissä runsaasti. Erityisesti lehtien pääkirjoitukset ottivat kantaa uudistukseen taustalla toimivien järjestöjen näkökulmasta ja pyrkivät vaikuttamaan lukijoidensa asenteisiin uudistusta kohtaan. Molempien lehtien kirjotukset pitivät koulujärjestelmän uudistamista tärkeänä ja kiireellisenä. Kummankin lehden kirjoituksissa korostettiin, että koulutuksen tasa-arvoistaminen toisi mukanaan yhteiskunnan muutosten vaatimaa sivistyksellistä kehitystä.
Uudistuksen toteuttamisesta lehtien kirjoitusten päälinjat kuitenkin erosivat oleellisesti toisistaan. Opettajain lehden kirjoitukset olivat pääsääntöisesti myötämielisiä Suomen koulujärjestelmän kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Huolta herätti kuitenkin se, miten erilaisista koulutustaustoista tulevat kansakoulunopettajat pystyisivät sijoittumaan peruskoulun vaatimusten mukaisiin virkoihin. Oppikoululehden kirjoituksissa kokonaisvaltaista uudistusta ei nähty tarpeellisena, vaan kirjoituksissa korostettiin, että sen hetkistä rinnakkaiskoulujärjestelmää olisi mahdollista kehittää tasa-arvoisemmaksi. Erityisesti huolta herätti virattomien opettajien asema ja opetustuntien siirtyminen oppikoulunopettajilta peruskoulun luokanopettajille.
Tutkielmani päälähteinä toimivat opettajien ammattilehtien vuosikerrat 1966–1973. Tutkimallani aikavälillä Opettajain lehti oli kansakoulunopettajille suunnattu Suomen Opettajain Liiton julkaisu ja Oppikoululehti oli Oppikoulunopettajien Keskusjärjestön julkaisu, jonka lukijoita olivat pääsääntöisesti oppikoulunopettajat. Tutkimukseni on laadullista tutkimusta, jonka pääasiallisena metodina toimii aineistopohjainen sisällönanalyysi. Tutkielmassani analysoin, miten lehtien kirjoituksissa suhtauduttiin peruskoulu-uudistuksen tasa-arvoistavaan ja yhtenäistävään tarkoitukseen sekä opettajien asemaan uudistuksessa. Teen myös tulkintaa, miten lehtien taustalla toimivat opettajien ammattijärjestöt halusivat vaikuttaa lukijoidensa mielipiteisiin koulunuudistuksesta. Lisäksi teen myös vertailua eri opettajajärjestöjen lehtien välillä.
Peruskouluun liittyviä kirjoituksia ilmestyi tutkimallani aikavälillä molemmissa lehdissä runsaasti. Erityisesti lehtien pääkirjoitukset ottivat kantaa uudistukseen taustalla toimivien järjestöjen näkökulmasta ja pyrkivät vaikuttamaan lukijoidensa asenteisiin uudistusta kohtaan. Molempien lehtien kirjotukset pitivät koulujärjestelmän uudistamista tärkeänä ja kiireellisenä. Kummankin lehden kirjoituksissa korostettiin, että koulutuksen tasa-arvoistaminen toisi mukanaan yhteiskunnan muutosten vaatimaa sivistyksellistä kehitystä.
Uudistuksen toteuttamisesta lehtien kirjoitusten päälinjat kuitenkin erosivat oleellisesti toisistaan. Opettajain lehden kirjoitukset olivat pääsääntöisesti myötämielisiä Suomen koulujärjestelmän kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Huolta herätti kuitenkin se, miten erilaisista koulutustaustoista tulevat kansakoulunopettajat pystyisivät sijoittumaan peruskoulun vaatimusten mukaisiin virkoihin. Oppikoululehden kirjoituksissa kokonaisvaltaista uudistusta ei nähty tarpeellisena, vaan kirjoituksissa korostettiin, että sen hetkistä rinnakkaiskoulujärjestelmää olisi mahdollista kehittää tasa-arvoisemmaksi. Erityisesti huolta herätti virattomien opettajien asema ja opetustuntien siirtyminen oppikoulunopettajilta peruskoulun luokanopettajille.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]