Olkaluun yläosan murtumien luutumisongelmat ja niiden hoito

Abstract

Olkaluun yläosan murtuma on yleisimpiä murtumia ja pääasiassa sen hoito on konservatiivinen kantositeellä. Sen esiintyvyys on jopa 10 % kaikista murtumista. Luutumattomuus on sen yksi harvinainen komplikaatio, jonka esiintyvyys on noin 1,2 %. Tärkeimpiä riskitekijöitä luutumattomuuden kehittymiselle ovat tupakointi, luun huono laatu, liitännäissairaudet, kuten ylipaino, luun metaboliset sairaudet ja huono ravitsemus sekä huono hoitomyönteisyys. Luutumattomuus rajoittaa käden toimintakykyä ja aiheuttaa kipua. Luutumattoman murtuman hoito on yleensä operatiivinen. Vaihtoehtoja ovat avoin korjaus ja sisäinen kiinnittäminen (ORIF) tai tekonivel. Ydinkanavan sisäistä pohjeluusiirrettä (intramedullaarinen fibula-allografti) käyttämällä on saatu yli 90 % luutuminen ja hyvä toiminnallinen tulos tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ydinkanavan sisäisen pohjeluusiirteen hyötyä Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen potilaiden avulla.

Vuosina 2006–2020 hoidettiin 44 potilasta, joista 38 valikoitui mukaan tutkimukseen. Ydinkanavan sisäistä pohjeluusiirrettä käytetiin 21 potilaan hoidossa ja 17 potilasta hoidettiin ilman pohjeluusiirrettä. Keskimääräiset seuranta-ajat olivat 4,9 kk ja 5,9 kk. Potilaiden kliiniset tiedot kerättiin Lesu- ja Esko-tietojärjestelmistä. Arvio luutumisesta perustui ortopedin vastaanotolla tekemään arvioon röntgen-kuvasta. Potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua kartoitettiin postoperatiivisesti DASH- ja 15Dkyselykaavakkeilla.

Pohjeluusiirreryhmässä luutuminen todettiin 90,5 % ja ilman siirrettä hoidetuilla 70,6 %. DASH-pisteiden keskiarvot olivat ryhmissä 50,4 ja 58,4. 15D-pisteet vastaavissa ryhmissä olivat 0,8488 ja 0,7939. Tulosten perusteella ydinkanavan sisäisen pohjeluusiirre on tehokas hoitomenetelmä, kun tarkastellaan luutumista, käden toimintakykyä ja potilaan elämänlaatua verrattuna hoitoon ilman pohjeluusiirrettä. Vastaavat tulokset saatiin myös 53–64-vuotiaiden ikäryhmässä. 65–74-vuotiaiden pohjeluusiirreryhmässä DASH-pisteet olivat matalammat ja 15D-pisteet korkeammat, kuin 53–64-vuotiaiden. Tämän perusteella pohjeluusiirre on toimiva hoitomenetelmä myös tässä ikäryhmässä. Ikäryhmien normaaleihin DASH- ja 15Dpisteiden viitearvoihin pohjeluusiirteellä hoidetut ikäryhmät eivät kuitenkaan yltäneet.