Tietoteknisen puheen havaitsemisen kuntoutuksen vaikuttavuus kuulokojetta käyttävillä aikuisilla : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän pro gradun tarkoituksena oli tutkia itsenäisen tietotekniikan avulla toteuttavan puheen havaitsemisen kuntoutuksen vaikuttavuutta aikuisilla kuulovikaisilla kuulokojetta käyttävillä aikuisilla. Tarkoituksena oli selvittää, onko omatoiminen puheen havaitsemisen kuntoutus vaikuttavaa ja onko harjoittelussa käytetyillä stimuluksilla tai harjoittelun toteuttamiseen liittyvillä tekijöillä yhteyttä kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin neljään tietokantakokoelmaan, minkä lisäksi tehtiin täydentävä viitehaku ja käsihaku. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella aineistoksi valikoitui 14 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2006–2019. Tilastollista analyysia osana kirjallisuuskatsausta ei tehty, sillä aineiston tutkimuksien vertailukelpoisuus oli hyvin heikko.

Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että omatoiminen tietotekniikan avulla tehty puheen havaitsemisen kuntoutus voi olla vaikuttavaa. Aiheesta on kuitenkin tehty vain vähän laadukasta tutkimusta. Vaikuttavuusnäyttöä saatiin niin analyyttisen (bottom-up) kuin synteettisen (top-down) kuntoutuksen toimivuudesta. Harjoitteluvaikutuk-sen yleistymistä tai kuntoutusvaikutuksen säilymistä interventioperiodin jälkeen havaittiin osassa aineiston tutkimuksista, mutta ei ole selvää, mistä tekijöistä ilmiöt johtuivat. Lisäksi vaikuttaa siltä, että pidempi interventioperiodi ja suurempi keskimääräinen harjoitteluaika johtavat suuremmalla todennäköisyydellä tilastollisesti merkitsevään kuntoutusvaikutukseen, mutta näyttö tämän suhteen on ristiriitaista. Tämän pro gradun perusteella voidaan todeta sekoittavien tekijöiden kontrolloinnin olleen aineistossa hyvin vaillinaista, joten ei ole varmaa, missä määrin tutkimuspopulaatioihin liittyneet tekijät ovat vaikuttaneet yksittäisten tutkimusten tuloksiin.

Itsenäisesti tietotekniikan avulla tehtävän puheen havaitsemisen taitojen harjoittamisen voidaan tämän pro gradun perusteella ajatella olevan hyödyllistä kuntoutukseen motivoituneelle henkilölle kuulokojekuntoutuksen ohella. Harjoiteltavaa kielen tasoa oleellisempaa vaikuttaa tutkimusnäytön perusteella olevan yksilön motivaatio ja sitoutuminen harjoitteluun. Aiheesta tehtävän tutkimuksen laatua puolestaan voitaisiin kohentaa muun muassa metodologiaa yhtenäistämällä, koehenkilöpopulaatioiden riittävän tarkalla kuvaamisella sekä sekoittavien tekijöiden kontrolloinnilla.

The aim of this thesis was to examine the efficacy of independently conducted IT based speech recognition training in adults with hearing loss who use hearing aids. The aim was to find out whether independently conducted IT based speech recognition training is efficient and do the stimuli used or different attributes related to training have a relation to the efficacy of the rehabilitation. The method of research used was systematic review of literature. A literature search of four academic databases was conducted and in addition a manual search and a reference search were made. 14 articles published between 2006–2020 met the inclusion and exclusion criteria. A quantitative synthesis and meta-analysis were not carried out as a part of this review because the comparability of the accepted studies was very weak.

The results of this review indicate that independently conducted IT based speech recognition training may be effective. However, there is little good quality research done of the topic. Based on this review there is evidence that both analytic (bottom-up) and synthetic (top-down) training may be efficient in improving speech recognition skills. Generalization of the training effects and retainment of improved skills was observed in some of the studies, but the reasons for this are not clear. It appears that longer intervention period and average training time are more likely to lead to statistically significant improvement in speech recognition skills, but the evidence is inconsistent. In the studies included in this review the controlling of the confounding variables was mainly inadequate, so it is not certain to what extent the attributes related to the study populations have affected the results of each individual study.

Based on this review, independently conducted IT based speech recognition training can be seen useful for a person who uses hearing aid and is motivated in speech recognition training. It appears that motivation and training compliance are more important than the training stimuli themselves (bottom-up vs. top-down). Standardizing methodology, describing study populations accurately and controlling the confounding variables adequately are examples of suitable methods for improving the quality of studies carried out in speech recognition training.