Domestication and foreignization in the Finnish translation of Desperate Housewives

Abstract

The topic of this study is domestication and foreignization in the Finnish DVD translation of the American television series Desperate Housewives. The aim of this study is to see which translation approach, domestication or foreignization, is preferred in the translation, and how they are used to solve the transferring of American cultural elements to the Finnish audience. The material for the analysis was the first season (23 episodes) of Desperate Housewives. The culture-bound elements of the original text found in the first season were categorized into four main categories: 1) Culture, 2) Society, 3) Phrases and expressions, and 4) Money and measures. The translation methods were identified and analyzed with the help of Pedersen’s (2005) classification of translation methods. The division of the methods used in the translation was made based on Pedersen’s (2005) and Van Poucke’s (2012) divisions, and partly on the author’s assessment on the domesticating or foreignizing effect of the method. Domesticating methods are substitution and generalization, and foreignizing methods are retention and direct translation. In addition to these, there are translation methods called specification and official equivalent, which are more ambiguous translation methods. The results of this study show that mainly domesticating methods were used to translate the culture-bound elements of the first season of Desperate Housewives into Finnish. However, it was shown that also foreignizing translation methods were used a fair number of times in the translated material. Sometimes a combination of different methods was used to translate a culture-bound element. However, the shift in the way which audiovisual media is consumed, as well as the change in translation conventions, indicate that this might not be the case if the study was conducted on a newer translated version of this, or any other, series. Even though the result of this study was that domestication is preferred in this particular translation, the new trend in translation would seem to be more foreignizing.

Tämän tutkielman aiheena on vieraannuttavat ja kotouttavat käännöstavat Täydelliset naiset sarjan DVD-julkaisun suomennoksessa. Tarkoituksena on tutkia, kumpaa käännösmenetelmää käännöksessä suositaan, ja miten niitä on käytetty amerikkalaisten kulttuurisidonnaisten elementtien tuomiseksi suomenkieliseen käännökseen. Tutkittavana materiaalina käytettiin sarjan ensimmäistä tuotantokautta (23 jaksoa). Alkuperäisen tekstin kulttuurisidonnaiset elementit on jaettu neljään kategoriaan: 1) kulttuuri, 2) yhteiskunta, 3) sanonnat ja ilmaisut, sekä 4) raha ja mitat. Käännösmenetelmän määriteltiin ja analysoitiin Pedersenin (2005) luokituksen avulla. Käännösmenetelmien jaottelu kotouttaviin ja vieraannuttaviin perustui Pedersenin (2005) ja Van Poucken (2012) jaotteluihin, mutta myös osittain kirjoittajan arvioon menetelmän kotouttavasta tai vieraannuttavasta vaikutuksesta. Kotouttavia menetelmiä ovat korvaaminen ja yleistys; vieraannuttavia ovat säilyttäminen ja suora käännös. Näiden lisäksi on kaksi käännösmenetelmää, jotka eivät itsessään sovi kumpaankaan luokkaan, vaan ovat moniselitteisempiä. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että kotouttavia menetelmiä käytettiin useammin kulttuurisidonnaisten elementtien käännökseen Täydelliset naiset sarjan ensimmäisen kauden suomennoksessa. Kuitenkin myös vieraannuttavia menetelmiä käytettiin usein. Joskus eri menetelmiä yhdisteltiin kulttuurisidonnaisen elementin käännöksessä. Siirtymä uudenlaisiin audiovisuaalisen median kulutustapoihin sekä muutos käännöskäytänteissä, kuitenkin viittaavat siihen, että tulokset voisivat olla erilaiset, mikäli tutkimuksen kohteena olisi jokin uudempi käännös tästä, tai mistä tahansa muusta, sarjasta. Vaikkakin tämän tutkielman tulos oli, että kotoutusta suosittiin Täydelliset naiset sarjan ensimmäisen tuotantokauden käännöksessä, käännöksen uusi trendi vaikuttaisi yleisesti olevan vieraannutus.