Koronaviruspandemian vaikutukset opetushenkilöstön työyhteisön ja verkostojen väliseen vuorovaikutukseen

Abstract

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi asetetut rajoitustoimet vähensivät fyysisiä kontakteja monilla työpaikoilla vuosina 2020–2021. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä erään peruskoulun opetushenkilöstö kertoo koronaviruspandemian aiheuttamista muutoksista työyhteisönsä ja verkostojensa väliseen vuorovaikutukseen.

Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen mukaisesti. Aineisto kerättiin kahdella fokusryhmäkeskustelulla yhdestä oppilaitoksesta. Analyysissä on käytetty sisällönanalyysiä ja kvantitatiivista erittelyä.

Keskeisinä tuloksina selvisi, että opetushenkilöstön fyysisten kontaktien väheneminen on johtanut yhteisöllisyyden tunteen vähenemiseen ja työn virkistävien kohtaamisten kaipuuseen. Kollegiaalista tukea ei ole ollut juurikaan saatavilla.

Opetushenkilöstön välinen vuorovaikutus on pandemian aikana siirtynyt suurilta osin teknologiavälitteiseksi, missä nähtiin sekä haasteita että mahdollisuuksia. Suurimmat haasteet olivat vapaan sosiaalisen keskustelun ja spontaanin ideoinnin puuttuminen sekä keskusteluun osallistumisen kynnyksen nouseminen verrattuna kasvokkaisiin palavereihin. Sanattoman viestinnän koettiin olevan puutteellista teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa, minkä vuoksi yhteisen ymmärryksen löytymisestä esimerkiksi oppilaiden vanhempien kanssa oltiin huolissaan. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on vähentynyt, ja etäyhteyskäytännöt ovat haastaneet työssäjaksamista. Toisaalta etäyhteydellä järjestetyt koulutukset ja kokoukset ovat säästäneet aikaa, kun fyysisiä siirtymiä ole tarvittu.

Organisaatioiden olemassaolo perustuu ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Sosiaalinen kanssakäyminen ja kollegiaalinen tuki tukevat työssäjaksamista ja luovat työhön merkityksellisyyttä. Mikäli vuorovaikutuksen tavat muuttuvat, tulee osapuolten sopeutua uudenlaisiin vuorovaikutuksen tapoihin. Työpaikan teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa korostuu työn toiminnallinen päämäärä, mutta myös sosiaaliseen päämäärään tähtäävää vuorovaikutusta tarvitaan, jotta uudet ideat ja erilaiset mielipiteet pääsevät esille.