Positiivisen lastenkirjan lukemisen merkitys lapsiryhmän emootioille, keskusteluille ja leikeille
Kesti, Mervi (2021-06-21)
Kesti, Mervi
M. Kesti
21.06.2021
© 2021 Mervi Kesti. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228619
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee positiivisen lastenkirjan lukemisen merkitystä lapsiryhmän emootioille keskusteluille ja leikeille. Tutkimuskontekstina on päiväkoti, ja tutkimus kohdistuu yhteen päiväkotiryhmään (3–4-vuotiaat). Valitsin lastenkirjaksi lasten kuvakirjan, joka kertoo ystävyydestä, avuliaisuudesta, positiivisuudesta ja ilosta. Tämän kirjan valitsin sillä perusteella, että se on positiivisesti virittäytynyt ja kirjan teksti on 3–4-vuotiaalle lapselle luettuna ymmärrettävää ja iloa tuottavaa.
Metodologisesti tutkimus sijoittuu laadullisen tutkimuksen kentälle, ja toteutustapa on etnografinen tutkimus. Tutkimuksessa havainnointiaineisto muodostaa koko etnografisen aineiston rungon. Tutkimuksen toteutusaika oli syksy 2020, ja lukukertoja oli neljä kertaa. Kirjan lukeminen tapahtui niin, että yksi henkilö luki kirjaa ja toinen henkilö kirjasi, mitä lapset keskustelivat kirjaa luettaessa: heräsikö lapsille kysymyksiä, ja mitkä asiat lapsia mietityttivät. Lukeminen tapahtui pienryhmässä (3–5 lasta). Tutkimuskysymykseni on, miten positiivisen lastenkirjan lukeminen näkyy lapsiryhmän emootioissa, keskusteluissa ja leikeissä.
Havaintoihin perustuvat tutkimustulokset osoittivat, että lapsi kykenee lukemisen hetkellä omaksumaan tunnetilan, jota kuvakirjassa käsitellään. Lapsi hymyilee, kun kirjan juoni käsittelee iloisia ja mukavia aiheita, ja lapsen tunnetila näyttää positiiviselta. Tutkimustulokset osoittavat myös sen, että lapset ovat hyvin yksilöllisiä käsitellessään kirjassa esiin tulevia tunnetiloja. Osa lapsista oivaltaa herkemmin tunnetiloja, ja osa katselee muiden lasten ja lukijan ilmeitä ja eleitä kirjan lukemishetkellä. Tutkimustulokset osoittivat lisäksi sen, että 3–4-vuotias lapsi osaa keskittyä kuuntelemaan kirjaa lähes missä tahansa tilanteessa, kun konteksti on lukemiseen soveltuva, rauhallinen ja muulla tavalla virikkeetön. Tutkimustulokset antavat myös viitteitä siitä, että luetussa kirjassa esiin tulevat emootiot eivät siirry suoranaisesti lapsen leikkeihin tai keskusteluihin ainakaan päiväkotikontekstissa. Tietyllä tapaa lukeminen kuitenkin luo positiivista ilmapiiriä ja vahvistaa yhteistä lukukokemusta. Osittain tietysti tähän vaikuttaa päiväkotikontekstin virikkeisyys. Päiväkodissa lapselle on esillä paljon erilaisia tarjoumia, joten siirryttäessä kirjanlukuhetkestä ryhmätilaan voi kirja unohtua ainakin hetkellisesti.
Metodologisesti tutkimus sijoittuu laadullisen tutkimuksen kentälle, ja toteutustapa on etnografinen tutkimus. Tutkimuksessa havainnointiaineisto muodostaa koko etnografisen aineiston rungon. Tutkimuksen toteutusaika oli syksy 2020, ja lukukertoja oli neljä kertaa. Kirjan lukeminen tapahtui niin, että yksi henkilö luki kirjaa ja toinen henkilö kirjasi, mitä lapset keskustelivat kirjaa luettaessa: heräsikö lapsille kysymyksiä, ja mitkä asiat lapsia mietityttivät. Lukeminen tapahtui pienryhmässä (3–5 lasta). Tutkimuskysymykseni on, miten positiivisen lastenkirjan lukeminen näkyy lapsiryhmän emootioissa, keskusteluissa ja leikeissä.
Havaintoihin perustuvat tutkimustulokset osoittivat, että lapsi kykenee lukemisen hetkellä omaksumaan tunnetilan, jota kuvakirjassa käsitellään. Lapsi hymyilee, kun kirjan juoni käsittelee iloisia ja mukavia aiheita, ja lapsen tunnetila näyttää positiiviselta. Tutkimustulokset osoittavat myös sen, että lapset ovat hyvin yksilöllisiä käsitellessään kirjassa esiin tulevia tunnetiloja. Osa lapsista oivaltaa herkemmin tunnetiloja, ja osa katselee muiden lasten ja lukijan ilmeitä ja eleitä kirjan lukemishetkellä. Tutkimustulokset osoittivat lisäksi sen, että 3–4-vuotias lapsi osaa keskittyä kuuntelemaan kirjaa lähes missä tahansa tilanteessa, kun konteksti on lukemiseen soveltuva, rauhallinen ja muulla tavalla virikkeetön. Tutkimustulokset antavat myös viitteitä siitä, että luetussa kirjassa esiin tulevat emootiot eivät siirry suoranaisesti lapsen leikkeihin tai keskusteluihin ainakaan päiväkotikontekstissa. Tietyllä tapaa lukeminen kuitenkin luo positiivista ilmapiiriä ja vahvistaa yhteistä lukukokemusta. Osittain tietysti tähän vaikuttaa päiväkotikontekstin virikkeisyys. Päiväkodissa lapselle on esillä paljon erilaisia tarjoumia, joten siirryttäessä kirjanlukuhetkestä ryhmätilaan voi kirja unohtua ainakin hetkellisesti.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36502]