Virtuaalitodellisuuden soveltaminen ahdistuneisuushäiriöiden altistusterapiassa : tutkimusasetelmat, todellisuuksien sisällöt ja hoidon teho
Huuskonen, Inka (2021-06-11)
I. Huuskonen
11.06.2021
© 2021 Inka Huuskonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106228616
Tiivistelmä
Altistusterapia on yksi kognitiivisen terapian menetelmistä. Virtuaalisessa altistusterapiassa (VRET = virtual reality exposure therapy) potilas altistetaan systemaattisesti oireita aiheuttaville tilanteille käyttäen virtuaalisia ympäristöjä. VRET:llä on paljon etuja verrattuna perinteisesti käytettyihin altistusmuotoihin ja sen tehosta ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa on lisääntyvästi näyttöä. Aiemmin ei ole systemaattisesti koottu yhteen, minkälaisia virtuaalitodellisuuksia (VR = virtual reality) ahdistuneisuushäiriöiden altistusterapiassa on käytetty. Tässä tutkimuksessa on koottu yhteen alkuperäistutkimuksia, joissa on esitetty tiedot tutkimusten tutkimusasetelmista, VR-ympäristöjen sisällöt ja hoidon teho.
Menetelmät: Tutkimuksessa tehtiin systemaattinen tietokantahaku Pubmediin 11/2019 sekä manuaalinen haku kirjallisuuskatsausten viiteluetteloihin. Sisäänottokriteerit olivat seuraavat: alkuperäistutkimus, VR-hoitoa on verrattu muuhun ahdistuneisuushäiriön hoitoon tai jonotuslistalla oleviin, jotka eivät saaneet lume- eikä muuta hoitoa (WL = waiting list), tutkimus on englanninkielinen, tutkimuksessa on kuvailtu VR-hoidon sisältö, ahdistuneisuushäiriö on todettu diagnostisessa tai kliinisessä haastattelussa (ICD-10 tai DSM) ja hoidon tehoa on mitattu strukturoidulla mittarilla.
Tulokset: Sisäänottokriteerit täytti 16 alkuperäistutkimusta. Traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD) käsitteleviä tutkimuksia oli kolme, paniikkihäiriötä ja julkisten paikkojen pelkoa käsitteleviä kuusi, sosiaalisten tilanteiden pelkoa käsitteleviä kolme, määritettyjä pelkoja käsitteleviä kolme ja yksi yleistä ahdistuneisuushäiriötä käsittelevä tutkimus. Lähes kaikissa alkuperäistutkimuksissa (14/16) VRET todettiin vähintään yhtä tehokkaaksi hoitomuodoksi kuin verrokkiterapia tai tehokkaammaksi kuin WL. Kymmenessä (10/12) seurannan toteuttaneista tutkimuksista päätulokset säilyivät seurantaan. Suurimmassa osassa tutkimuksia tutkimusaineisto oli pieni. Hoito sisälsi tyypillisesti noin kymmenen terapiasessiota. Tutkimuksissa kuvatut VR-ympäristöt kuvasivat kaikkien muiden ahdistuneisuushäiriöiden paitsi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kohdalla ympäristöä, joka ahdistuneisuutta aiheutti. VR-ympäristöt olivat tarkkoja ja vivahteikkaita ja vain mielikuvitus vaikutti olevan rajana.
Pohdinta ja johtopäätökset: VRET on lupaavasti tehokas altistamisen muoto ja näyttäisi soveltuvan eri ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Siksi VRET:n käyttöä on perusteltua jatkaa ja tutkimusta lisätä. Tässä tarvitaan yhteistyötä teknisen osaamisen, terapia-ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa käytetyistä VR-ympäristöjen sisällöistä ei ole aiemmin ollut koottua tietoa. Se on tarpeellista, jotta VRET:tä voidaan kehittää edelleen ja mahdollistaa sen laajempi käyttö.
Menetelmät: Tutkimuksessa tehtiin systemaattinen tietokantahaku Pubmediin 11/2019 sekä manuaalinen haku kirjallisuuskatsausten viiteluetteloihin. Sisäänottokriteerit olivat seuraavat: alkuperäistutkimus, VR-hoitoa on verrattu muuhun ahdistuneisuushäiriön hoitoon tai jonotuslistalla oleviin, jotka eivät saaneet lume- eikä muuta hoitoa (WL = waiting list), tutkimus on englanninkielinen, tutkimuksessa on kuvailtu VR-hoidon sisältö, ahdistuneisuushäiriö on todettu diagnostisessa tai kliinisessä haastattelussa (ICD-10 tai DSM) ja hoidon tehoa on mitattu strukturoidulla mittarilla.
Tulokset: Sisäänottokriteerit täytti 16 alkuperäistutkimusta. Traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD) käsitteleviä tutkimuksia oli kolme, paniikkihäiriötä ja julkisten paikkojen pelkoa käsitteleviä kuusi, sosiaalisten tilanteiden pelkoa käsitteleviä kolme, määritettyjä pelkoja käsitteleviä kolme ja yksi yleistä ahdistuneisuushäiriötä käsittelevä tutkimus. Lähes kaikissa alkuperäistutkimuksissa (14/16) VRET todettiin vähintään yhtä tehokkaaksi hoitomuodoksi kuin verrokkiterapia tai tehokkaammaksi kuin WL. Kymmenessä (10/12) seurannan toteuttaneista tutkimuksista päätulokset säilyivät seurantaan. Suurimmassa osassa tutkimuksia tutkimusaineisto oli pieni. Hoito sisälsi tyypillisesti noin kymmenen terapiasessiota. Tutkimuksissa kuvatut VR-ympäristöt kuvasivat kaikkien muiden ahdistuneisuushäiriöiden paitsi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kohdalla ympäristöä, joka ahdistuneisuutta aiheutti. VR-ympäristöt olivat tarkkoja ja vivahteikkaita ja vain mielikuvitus vaikutti olevan rajana.
Pohdinta ja johtopäätökset: VRET on lupaavasti tehokas altistamisen muoto ja näyttäisi soveltuvan eri ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Siksi VRET:n käyttöä on perusteltua jatkaa ja tutkimusta lisätä. Tässä tarvitaan yhteistyötä teknisen osaamisen, terapia-ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa käytetyistä VR-ympäristöjen sisällöistä ei ole aiemmin ollut koottua tietoa. Se on tarpeellista, jotta VRET:tä voidaan kehittää edelleen ja mahdollistaa sen laajempi käyttö.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34237]