Katsomuskasvatuksen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Kandidaatintutkielmani käsittelee katsomuskasvatuksen toteuttamista varhaiskasvatuksessa. Käsittelen myös, millainen varhaiskasvatuksen opettajan rooli on toiminnan toteuttajana ja mihin asioihin tämän tulee kiinnittää huomiota. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisilla keinoilla katsomuskasvatusta toteutetaan varhaiskasvatuksen eri ympäristöissä sekä miten varhaiskasvatuksen opettaja vaikuttaa toiminnallaan sekä ajatuksillaan siihen.

Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jolloin aihetta käsitellään aiemman kirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen lähteinä on käytetty mahdollisimman paljon kirjallisuutta, jotka pohjautuvat vuoden 2016 tai uudempiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä vuoden 2014 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Näin varmistettiin, että kirjallisuudessa uskonnosta ja lapsista puhuttaessa yhdessä, tarkoitetaan katsomuskasvatusta, eikä aiemmin käytössä ollutta uskontokasvatusta.

Tutkimustuloksissa käy ilmi, että lasten kanssa käsitellessä katsomuskasvatusta, käytetään hyvin käytännönläheisiä sekä lapsille luonnollisia keinoja, kuten leikkejä, musiikkia, juhlia sekä taidetta. Toimintaan rikastutetaan erilaisten yhteistöiden avulla. Yleissivistävän ja neutraalin katsomuskasvatuksen rinnalla voidaan järjestää sitouttavaa uskonnollista toimintaa. Jos lapsi ei osallistu uskonnollisiin toimituksiin ja tilaisuuksiin, tulee hänelle järjestää vaihtoehtoista toimintaa. Varhaiskasvatuksen opettajan tärkeimmäksi rooliksi nousi kuuntelijana toimiminen sekä dialogin käyminen niin lapsen, kuin tämän vanhempien kanssa. Tuloksissa korostui, että opettaja ei saa missään määrin ohjata lasta ajattelemaan millään tavalla. Varhaiskasvatuksen opettajan tulee tarjota lapsille neutraali ympäristö, missä he voivat ihmetellä, jakaa, tutkia yhdessä sekä oppia kulttuuriperinteistä ja moninaisuuden kohtaamisesta.