Foreign language anxiety in distance education : Finnish secondary school students’ experiences of speaking tasks on online English lessons

Abstract

Foreign Language Anxiety (FLA) has been recognized by previous research as a significant element in language learning with potential to cause various difficulties for learners of different ages and nationalities (e.g. Horwitz et al., 1986; MacIntryre & Gardner, 1991; Yan & Horwitz, 2008; Lucas et al., 2011; Radhia, 2016). While the manifestations, causes and effects of anxiety may be different for each individual, speaking tasks have been found to be among the most anxiety-provoking language learning activities (Young, 1990; Liu & Chen, 2013). However, studies remain scarce on FLA experienced on real-time online lessons held via videoconferencing, which is currently the learning context in many countries due to COVID-19 social distancing regulations. To allow teachers and learners to recognize FLA on online lessons and make efforts to reduce it, the present thesis examines Finnish secondary school students’ experiences of anxiety related to speaking tasks on online English videoconferencing lessons during the first distance studying period under COVID-19 in spring 2020. The results from a survey conducted in this thesis bring insights into students’ perceptions of the causes and effects of FLA on online videoconferencing lessons and traditional lessons as well as their suggestions of making new learning environments more pleasant. Survey responses are analysed with a descriptive approach comparing the reported elements of FLA with those found in previous research. The results suggest that some elements of FLA identified in previous studies, such as uncertainty, fear, distraction and reluctance to speak, emerge in both the traditional and videoconferencing context. However, the impact of peer pressure seems particularly strong on online lessons when students are unable to see each other’s reactions. Differences between individuals in the forms and levels of FLA emerge in causes, effects and perceptions of learning situations. Anxiety-reducing factors and positive effects of FLA such as efforts to improve one’s performance were mentioned only for traditional classroom learning, which suggests that students are more used to coping with FLA in face-to-face situations. While improvement suggestions ranged from omitting speaking tasks to forcing everyone to speak on camera, a relaxed and friendly atmosphere seems essential for making online English lessons more pleasant for every learner.

Vieraan kielen ahdistus (Foreign Language Anxiety, FLA) on tutkimuksissa tunnistettu merkittävänä kielenoppimisen elementtinä, joka voi aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia eri-ikäisille ja eri kansalaisuuksia edustaville oppijoille (esim. Horwitz ym., 1986; MacIntryre & Gardner, 1991; Yan & Horwitz, 2008; Lucas ym., 2011; Radhia, 2016). Vaikka ilmenemistavat, syyt ja seuraukset voivat olla erilaisia kullakin yksilöllä, puhumisharjoitusten on todettu kuuluvan eniten ahdistusta aiheuttaviin kielenoppimistehtäviin (Young, 1990; Liu & Chen, 2013). Reaaliaikaisilla, videoyhteyden kautta toteutetuilla verkko-oppitunneilla koettua vieraan kielen ahdistusta on toistaiseksi tutkittu vain vähän. Kuitenkin tällä hetkellä juuri tämä on oppimiskonteksti useissa maissa koronaviruspandemiaan liittyvien lähikontaktien välttämissuositusten vuoksi. Tutkielmassani perehdyn suomalaisten yläkoulu- ja lukioikäisten kokemuksiin englannin videoyhteysoppituntien puhetilanteissa koetusta ahdistuksesta ensimmäisellä etäopetusjaksolla koronaviruspandemian aikana keväällä 2020. Tarkastelun tavoitteena on mahdollistaa opettajille sekä oppijoille vieraan kielen ahdistuksen tunnistaminen ja sen lieventämiseen pyrkiminen. Tutkielmaan kuuluva kysely tuo näkyviin oppilaiden käsityksiä videoyhteysoppitunneilla sekä perinteisillä oppitunneilla koetun vieraan kielen ahdistuksen syistä ja seurauksista. Lisäksi kysely kartoittaa oppilaiden ehdotuksia siitä, miten uusista oppimisympäristöistä voidaan tehdä miellyttävämpiä.

Tulokset analysoidaan deskriptiivisellä otteella verraten esiin tulleita vieraan kielen ahdistuksen elementtejä aiempien tutkimusten löydöksiin. Tulokset osoittavat, että tietyt aiempien tutkimusten tunnistamat vieraan kielen ahdistuksen elementit tulevat esiin niin perinteisillä kuin videoyhteysoppitunneilla. Näihin kuuluvat esimerkiksi epävarmuus, pelko, keskittymisvaikeudet sekä haluttomuus puhua. Ryhmäpaineen vaikutus vaikuttaa erityisen vahvalta verkko-oppitunneilla, kun oppilaat eivät näe toistensa reaktioita. Aiheuttavat tekijät, vaikutukset sekä kokemukset oppimistilanteista tuovat esiin yksilöidenvälisiä eroja ahdistuksen muodoissa ja vahvuusasteissa. Ahdistusta lieventäviä tekijöitä sekä positiivisia vaikutuksia mainittiin vain perinteisen luokkahuonetuntien osalta. Näihin kuuluivat esimerkiksi pyrkimys oman suorituksen parantamiseen. Tulokset viittaavat siihen, että oppilaat ovat tottuneempia käsittelemään vieraan kielen ahdistusta kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Parannusehdotukset vaihtelivat puhumisharjoitusten poistamisesta kaikkien puhumaan pakottamiseen, mutta rento ja tuttavallinen ilmapiiri vaikuttaa olevan keskeinen edellytys englannintuntien miellyttävimmiksi tekemiseksi jokaiselle oppijalle.