”Kun ihminen tekee arviointia, tulee aina eroja, ihan sama mitä uutta keksitään.” : opettajien käsityksiä yhdenvertaisemmasta arvioinnista
Rytky, Jonna (2021-08-20)
Rytky, Jonna
J. Rytky
20.08.2021
© 2021 Jonna Rytky. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108268932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202108268932
Tiivistelmä
Opetushallitus uudisti opetussuunnitelman arviointia koskevaa lukua ja arvioinnin kriteerejä. Tavoitteena oli selkeyttää arvioinnin käsitteitä sekä lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta. Vielä ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan, ovatko muutokset linjassa opettajien tarpeiden kanssa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on arvioinnin yhdenvertaisuudesta ja vastaavatko Opetushallituksen uudelleen laaditut arvioinnin yleiset perusperiaatteet opettajien käsityksiä arvioinnin yhdenvertaisuudesta.
Arvioinnilla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on verrata saavutettuja tuloksia yhteiskunnan opetukselle asettamiin tavoitteisiin. Teoreettisena näkökulmana tutkielmassa ovat Opetushallituksen laatimat vuonna 2020 voimaan astuneet arvioinnin yleiset perusperiaatteet, jotka ovat: arviointi on yhdenvertaista, arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta, arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista, arviointi on monipuolista, arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin, arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset. (Opetushallitus, 2020b)
Tutkielman aineistona on käytetty opettajien kommentteja, jotka Opetushallitus keräsi vuonna 2018 järjestämässään verkkoaivoriihessä, joka käsitteli arviointia ja sen yhdenvertaisuutta. Tutkielmassa käsiteltyjä kommentteja oli yhteensä 989. Opettajien kommentit olivat tutkielmassa esiluokiteltuja, mutta sitä hyödynnettiin ainoastaan työn laskennallisessa osuudessa. Tutkielman analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Kommenteista poimittiin opettajien ilmaisuja, jotka luokiteltiin perusperiaatteiden mukaisiin kategorioihin sekä perusperiaatteiden ulkopuolisiin huomioihin arvioinnin yhdenvertaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Opettajat näkivät arvioinnin kehittämisen ja yhdenvertaisuuden lisäämisen tärkeänä. Merkittävimpiä tekijöitä olivat yhteiset valtakunnalliset arvioinnin kriteerit, opettajien yhteistyö ja suunnitelmallisuus sekä monipuolisten arviointimenetelmien käyttäminen. Opettajien käsitykset arvioinnin yhdenvertaisuudesta olivat valtaosin linjassa Opetushallituksen määrittelemien arvioinnin perusperiaatteiden kanssa. Kuitenkin opettajien mukaan yhdenvertaisen ja yksilöllisen arvioinnin toteuttaminen samanaikaisesti on haastavaa ja niiden välillä joudutaan tasapainoilemaan. Muita haasteita olivat arvioinnin resurssien riittämättömyys sekä arvioinnin inhimillinen ja subjektiivinen luonne: arvioinnin yhdenvertaisuuteen tulisi pyrkiä, mutta sitä tuskin pystytään täysin saavuttamaan. Työssä tehtiin opettajien kommenteille sisällönanalyysi. Niistä tehdyt huomiot ovat pääosin yleistettäviä laajan otoskoon vuoksi. Tuloksia voisi kuitenkin tarkentaa ottamalla huomioon vastaajien taustatiedot ja hyödyntää tarkempia kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkielmassa opettajien esiin tuomat tarpeet ja epäkohdat tulisi tulevaisuudessa huomioida arvioinnin kehitystyössä, sillä juuri opettajat toteuttavat arviointia kouluissa.
Arvioinnilla tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on verrata saavutettuja tuloksia yhteiskunnan opetukselle asettamiin tavoitteisiin. Teoreettisena näkökulmana tutkielmassa ovat Opetushallituksen laatimat vuonna 2020 voimaan astuneet arvioinnin yleiset perusperiaatteet, jotka ovat: arviointi on yhdenvertaista, arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta, arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista, arviointi on monipuolista, arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin, arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset. (Opetushallitus, 2020b)
Tutkielman aineistona on käytetty opettajien kommentteja, jotka Opetushallitus keräsi vuonna 2018 järjestämässään verkkoaivoriihessä, joka käsitteli arviointia ja sen yhdenvertaisuutta. Tutkielmassa käsiteltyjä kommentteja oli yhteensä 989. Opettajien kommentit olivat tutkielmassa esiluokiteltuja, mutta sitä hyödynnettiin ainoastaan työn laskennallisessa osuudessa. Tutkielman analyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina. Kommenteista poimittiin opettajien ilmaisuja, jotka luokiteltiin perusperiaatteiden mukaisiin kategorioihin sekä perusperiaatteiden ulkopuolisiin huomioihin arvioinnin yhdenvertaisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Opettajat näkivät arvioinnin kehittämisen ja yhdenvertaisuuden lisäämisen tärkeänä. Merkittävimpiä tekijöitä olivat yhteiset valtakunnalliset arvioinnin kriteerit, opettajien yhteistyö ja suunnitelmallisuus sekä monipuolisten arviointimenetelmien käyttäminen. Opettajien käsitykset arvioinnin yhdenvertaisuudesta olivat valtaosin linjassa Opetushallituksen määrittelemien arvioinnin perusperiaatteiden kanssa. Kuitenkin opettajien mukaan yhdenvertaisen ja yksilöllisen arvioinnin toteuttaminen samanaikaisesti on haastavaa ja niiden välillä joudutaan tasapainoilemaan. Muita haasteita olivat arvioinnin resurssien riittämättömyys sekä arvioinnin inhimillinen ja subjektiivinen luonne: arvioinnin yhdenvertaisuuteen tulisi pyrkiä, mutta sitä tuskin pystytään täysin saavuttamaan. Työssä tehtiin opettajien kommenteille sisällönanalyysi. Niistä tehdyt huomiot ovat pääosin yleistettäviä laajan otoskoon vuoksi. Tuloksia voisi kuitenkin tarkentaa ottamalla huomioon vastaajien taustatiedot ja hyödyntää tarkempia kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkielmassa opettajien esiin tuomat tarpeet ja epäkohdat tulisi tulevaisuudessa huomioida arvioinnin kehitystyössä, sillä juuri opettajat toteuttavat arviointia kouluissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]