“How do I deal with this trans kid?” : subject teacher students’ perspectives on LGBTQ+ themes and heteronormativity in subject teacher training at the University of Oulu

Abstract

This qualitative research analyses, trough the concept of heteronormativity, the support that is given in dealing with LGBTQ+ themes in subject teacher training (aineenopettajakoulutus) at University of Oulu from the perspective of subject teacher students. This study examines the subject teacher students’ perspective to LGBTQ+ themes and students, their description on received support from the subject teacher training programme in dealing with LGBTQ+ themes and students, and perceived heteronormative practices in teacherhood and subject teacher training at University of Oulu. The data consist of written data from two sets that were gathered in November 2020 and mid-February of 2021 respectively: a qualitative survey (n= 36) with open questions and data from two interviews.

As a theoretical framework, this study uses queer theory, and more specifically, Judith Butler’s view on gender as a socially constructed performative act. This view is used as an indicator for LGBTQ+ positive thinking to support the theorised open-mindedness of teacher students in Finland. In terms of heteronormativity in Finnish teacher education, this study draws on the research of the TASUKO programme and Jukka Lehtonen’s extensive research on heteronormativity in Finnish teacher training and sets out to investigate whether the notion of invisible and often unquestionable heteronormative praxis in Finnish teacher training is perceived to be present at University of Oulu from the point of view of subject teacher students. The data was analysed by using theory-based content analysis, where predetermined theory was contrasted to the gathered data to understand the subject teacher students’ perceptions of gender and sexual minorities, if they have received support from teacher education in term of dealing with LGBTQ+ themes and students, and if and how heteronormative praxis is manifested in subject teacher training at University of Oulu according to subject teacher students.

The data indicates subject teacher students that participated in this study at University of Oulu mostly display a positive and supportive attitude towards LGBTQ+ themes and community members as previous research theorise. Majority of the subject teacher students that took part in this study mostly defined gender as a socially constructed, where individual’s self-determination is in key role. However, in some cases gender was given a hybrid definition that partially relies on biology, where gender is seen as a biological fact, indicating that heteronormative view on gender among Finnish teacher students has not entirely vanished. The results also indicate that the teacher students’ perception is that the subject teacher training at the University of Oulu has some LGBTQ+ elements included in it, but they mostly stay marginalised or are treated with minimum attention. Therefore, the participants of this study described that receiving support during teacher training in handling LGBTQ+ themes and students was miniscule, although signs of active partaking on the programme’s side is visible. It seems that despite extensive legislation and state-led gender inclusivity programme in teacher training (TASUKO), LGBTQ+ themes have stayed in the margins of subject teacher education at the University of Oulu according to the students, aligning this study to previous research.

Tämä kvalitatiivinen tutkimus analysoi heteronormatiivisuutta ja saatua tukea LGBTQ+ yhteisöön kuuluvien teemojen ja oppilaiden kohtaamisesta sekä heteronormatiivisuudesta Oulun yliopiston aineenopettajakoulutuksessa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin aineenopettajaopiskelijoiden suhtautumista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöteemoihin sekä LGBTQ+ oppilaisiin, aineenopettajaopiskelijoiden kuvaamaan saatuun tuen määrään näiden asioiden käsittelyssä aineenopettajakoulutuksen aikana sekä aineenopettajaopiskelijoiden kykyä hahmottaa heteronormatiivisia käytäntöjä opettajuudessa sekä aineenopettajakoulutuksessa. Analysoitava data koostui kvalitatiivisen kyselyn kirjallisista tuloksista (n= 36) sekä kahdesta haastattelusta. Kysely pidettiin marraskuussa 2020 ja haastattelut helmikuun 2021 aikana.

Teoreettisina viitekehyksinä tässä tutkimuksessa on käytetty queer-tutkimusta, tarkemmin sanottuna Judith Butlerin näkemystä sukupuolesta performatiivisena ja sosiaalisesti rakennettuna kokonaisuutena. Edelliset tutkimukset osoittavat suomalaisten opettajaopiskelijoiden olevan varsin avoimia vähemmistöjä kohtaan. Aineenopettajaopiskelijan kykyä hahmottaa sukupuoli Butlerin antamien raamien mukaan toimi näin ollen mittarina positiiviselle ajattelulle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä teemoja ja oppilaita kohtaan. Heteronormatiivisuutta on suomalaisessa opettajankoulutuksessa tutkittu verrattain vähän, mutta tulokset osoittavat opettajankoulutuksen olevan edelleen heteronormatiivista, jokseenkin hiljaisesti vähemmistöt hyväksyvää. Jukka Lehtosen tutkimuksia ja TASUKO-hankkeen tuloksia on käytetty tässä tutkimuksessa luomaan teoria, jonka mukaan aineenopettajakoulutus Oulun yliopistossa edelleen pitkälti heteronormatiivinen. Kerätty data analysoitiin teorialähtöisen sisältöanalyysin keinoin, jolloin edellisistä tutkimustuloksista luotiin teoria Oulun yliopiston aineenopettajakoulutuksen heteronormatiivisuudesta. Teoreettisten viitekehysten avulla analysoitiin aineenopettajaopiskelijoiden suhtatumista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, aineenopettajaopiskelijoiden saamaa tukea kyseisten teemojen ja oppilaiden kohtaamiseen sekä heteronormatiivisten käytänteiden esiintuomiseen omassa opettajuudessa sekä Oulun yliopiston aineenopettajakoulutuksessa.

Tulokset osoittavat tähän tutkimukseen osallistuneiden tulevien aineenopettajien olevan suurimmalta osin avoimia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevia. Moni määritteli sukupuolen Butlerin näkemyksen mukaan, mutta huomattava osuus antoi hybridivastauksen, jossa on viitteitä biologiaan ja heteronormatiiviseen ajatteluun sukupuolesta. Tulokset osoittavat seksuaali- ja sukupuoli teemojen olevan hyvin marginaalinen osa aineenopettajakoulutusta Oulun yliopistossa, joka kertoo vallalla olevasta hiljaisesta heteronormatiivisuudesta, joka hyväksyy vähemmistöt mutta ei aktiivisesti ota kantaa näihin. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista kuitenkin tunsi asian tärkeäksi ja olisi halunnut saada lisää koulutusta aiheeseen liittyen. Tämä kertoo, ettei seksuaali- ja sukupuolivähemmistötietoinen koulutus ole saanut merkittävää jalansijaa Oulun yliopiston aineenopettajakoulutuksessa, vaikka sitä on toivottu.