”Mentaalinen myötätuuli” : alakouluikäisen itsetunnon tukeminen koululiikunnassa
Toppinen, Jaakko (2021-10-07)
Toppinen, Jaakko
J. Toppinen
07.10.2021
© 2021 Jaakko Toppinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202110089112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202110089112
Tiivistelmä
Käsittelen tieteelliseen kirjallisuuteen pohjautuvassa tutkielmassani alakouluikäisen itsetunnon tukemista koululiikunnassa. Aiheen valinnan taustalla ovat ennen kaikkea henkilökohtaiset mutta myös yhteiskunnalliset motiivit. Nyky-yhteiskunnassa jo lapsilta edellytetään hyvää itsetuntoa, joten opettajan on ensiarvoisen tärkeää olla tietoinen, mitkä tekijät alakouluikäisen itsetuntoon vaikuttavat ja millä keinoilla sitä voidaan tukea ja vahvistaa. Tutkimuksessani pyrin vastaamaan kahteen kysymykseen: 1. Millainen vaikutus koululiikunnalla on alakouluikäisen itsetunnon kehittymiseen? 2. Miten opettaja voi tukea alakouluikäisen itsetuntoa koululiikunnassa?
Itsetunnon ja sen lähikäsitteiden määritelmät ovat hyvin tutkijakohtaisia, joten pyrin tutkielmassa yhdistelemään useiden eri kirjoittajien näkemyksiä. Avaan itsetunnon käsitettä sekä hyvän itsetunnon merkitystä. Itsetunnon lukuisista lähikäsitteistä tuon tutkielmassa esille minäkäsityksen eli minäkuvan käsitteen. Muita keskeisiä käsitteitä tutkielmassani ovat ennen kaikkea liikuntakasvatus ja -pedagogiikka. Lisäksi esittelen itse luomani käsitteen, mentaalinen myötätuuli, joka kiteyttää koko tutkielman perusajatuksen.
Tutkielmassa totean keräämäni aineiston perusteella, että koululiikunnalla on vaikutus alakouluikäisen itsetuntoon. Olen eritellyt mielestäni neljä keskeisintä osa-aluetta, jotka ovat avainasemassa itsetuntoa tukevassa koululiikunnassa. Nämä neljä ovat 1. onnistumiset ja realistiset tavoitteet, 2. koettu pätevyys, 3. arviointi ja palaute sekä 4. ilmapiiri ja vuorovaikutus. Pureudun jokaiseen nostamaani osa-alueeseen syvemmin ja tarjoan lisäksi konkreettisia keinoja, joita kuka tahansa opettaja voi hyödyntää jokapäiväisessä liikunnanopetuksessaan.
Itsetunnon mittaamiseen ja luotettavan aineiston keräämiseen liittyy monenlaisia haasteita, minkä vuoksi itsetuntoon liittyviä tutkimuksia etenkin lasten parissa on tehty niin vähän. Tutkielmani tavoitteena on ennen kaikkea pyrkiä lisäämään tietoisuutta alakouluikäisen itsetunnosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä koululiikunnassa, mutta myös kannustaa niin aloittavia kuin kokeneempiakin opettajia reflektoimaan muun muassa omia kohtaamis- ja vuorovaikutustaitojaan sekä käyttämiään opetusmetodeja tai -menetelmiä liikuntatunneilla.
Itsetunnon ja sen lähikäsitteiden määritelmät ovat hyvin tutkijakohtaisia, joten pyrin tutkielmassa yhdistelemään useiden eri kirjoittajien näkemyksiä. Avaan itsetunnon käsitettä sekä hyvän itsetunnon merkitystä. Itsetunnon lukuisista lähikäsitteistä tuon tutkielmassa esille minäkäsityksen eli minäkuvan käsitteen. Muita keskeisiä käsitteitä tutkielmassani ovat ennen kaikkea liikuntakasvatus ja -pedagogiikka. Lisäksi esittelen itse luomani käsitteen, mentaalinen myötätuuli, joka kiteyttää koko tutkielman perusajatuksen.
Tutkielmassa totean keräämäni aineiston perusteella, että koululiikunnalla on vaikutus alakouluikäisen itsetuntoon. Olen eritellyt mielestäni neljä keskeisintä osa-aluetta, jotka ovat avainasemassa itsetuntoa tukevassa koululiikunnassa. Nämä neljä ovat 1. onnistumiset ja realistiset tavoitteet, 2. koettu pätevyys, 3. arviointi ja palaute sekä 4. ilmapiiri ja vuorovaikutus. Pureudun jokaiseen nostamaani osa-alueeseen syvemmin ja tarjoan lisäksi konkreettisia keinoja, joita kuka tahansa opettaja voi hyödyntää jokapäiväisessä liikunnanopetuksessaan.
Itsetunnon mittaamiseen ja luotettavan aineiston keräämiseen liittyy monenlaisia haasteita, minkä vuoksi itsetuntoon liittyviä tutkimuksia etenkin lasten parissa on tehty niin vähän. Tutkielmani tavoitteena on ennen kaikkea pyrkiä lisäämään tietoisuutta alakouluikäisen itsetunnosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä koululiikunnassa, mutta myös kannustaa niin aloittavia kuin kokeneempiakin opettajia reflektoimaan muun muassa omia kohtaamis- ja vuorovaikutustaitojaan sekä käyttämiään opetusmetodeja tai -menetelmiä liikuntatunneilla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]