Puheterapeuttien kokemuksia GAS-menetelmän käytöstä moniammatillisessa yhteistyössä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kuvailla ja kartoittaa, millaisia kokemuksia puheterapeuteilla on GAS-menetelmän käytöstä moniammatillisessa yhteistyössä sekä selvittää puheterapeuttien kokemuksia siitä, miten kuntoutussuunnitelma ja ICF-luokitus vaikuttavat GAS-menetelmän käyttöön moniammatillisessa yhteistyössä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto perustui viiteen puheterapeuttien teemahaastatteluun, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineiston analyysi toteutettiin temaattisena analyysina, jonka keinoin pyrittiin havaitsemaan teemoja, jotka ovat yhteisiä vähintään kolmelle puheterapeutille.

Havaitut teemat jaettiin tutkimuskysymysten mukaisesti puheterapeuttien kokemuksiin liittyen GAS-menetelmän käytön hyötyihin ja haasteisiin moniammatillisessa yhteistyössä sekä kuntoutussuunnitelman ja ICF-luokituksen vaikutuksiin GAS-menetelmän käytössä moniammatillisessa yhteistyössä. Neljä hyötyihin liittyvää teemaa olivat ’kokonaiskuvan muodostuminen’, ’kommunikoinnin mahdollistuminen’, ’motivaation lisääntyminen’ ja ’tavoitteiden konkretisoituminen’. Neljä tunnistettua teemaa haasteisiin liittyen olivat ’asteikon muodostaminen’, ’kuntoutujaan ja lähipiiriin liittyvät tekijät’, ’ajan puute’ ja ’tavoitteiden yhteensovittaminen’. Kolme kuntoutussuunnitelman ja ICF-luokituksen vaikutuksiin liittyvää teemaa puolestaan olivat ’ICF:n käyttö’, ’kuntoutussuunnitelma rajana’ ja ’kuntoutussuunnitelma ei vastaa kuntoutujan tarvetta’.

Tulosten perusteella moniammatillisella yhteistyöllä GAS-menetelmän käytössä on useita hyötyjä, joten sen voidaan ajatella olevan tärkeää. Puheterapeuteille moniammatillisen yhteistyön tekeminen voi olla joissain tilanteissa välttämätöntä, jotta kuntoutusta voitaisiin kohdentaa oikein tavoin oikeisiin asioihin. Tavoitteiden asettelu yhdessä moniammatillisesti konkretisoi ja jäsentää kuntoutusta sekä turvaa sen, että kuntoutus on kokonaisvaltaista, eikä mikään osa kuntoutusta jää toisista erilliseksi. GAS-menetelmän käyttö moniammatillisesti on kuitenkin vaativaa työtä, joka haastaa puheterapeuttien sekä muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten työajan käyttöä. Moniammatillista menetelmän käyttöä voisi jatkossa helpottaa integroimalla moniammatillista GAS-menetelmän käyttöä logopedian sekä muiden kuntoutusalojen opintoihin, huomioimalla GAS-ajattelu kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa, käyttämällä GAS-tavoitteiden asettelun apuna ICF-luokitusta sekä kohdentamalla GAS-menetelmän käyttöön aikaa kuntoutusprosessissa. GAS-menetelmän huolellinen käyttö kuntoutuksessa on tärkeää, jotta sen avulla voitaisiin kuvata kuntoutuksen vaikuttavuutta. Huolellisella GAS-menetelmän käytöllä moniammatillisesti sekä kuntoutuskohtaisesti voidaan turvata, että ne henkilöt, jotka kuntoutuksesta hyötyvät, saisivat kuntoutusta myös jatkossa.