Diftongien avartuminen ja ts-yhtymän vastineet raahelaisnuorten puhekielessä

Abstract

Tässä tutkielmassa olen tarkastellut diftongien avartumista ja ts-yhtymän vastineita raahelaisnuorten puhekielessä. Koska Raahen murre sijaitsee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteiden välissä, tavoitteenani on ollut selvittää, kumpaan murrealueeseen Raahen murre kuuluu tutkittavien kielenpiirteiden osalta. Muina tavoitteinani on ollut selvittää, kuinka usein ja kuinka vahvasti tarkasteltavat kielenpiirteet edustuvat raahelaisnuorten puhekielessä ja miten ne varioivat eri oppilaitoksissa opiskelevien ja eri sukupuolta olevien informanttien välillä. Olen tehnyt myös idiolektikohtaisia havaintoja. Tutkimukseni on teoreettiselta ja metodiselta viitekehykseltään dialektologinen ja sosiolingvistinen variaationtutkimus.

Käyttämäni aineisto koostuu 12 parikeskustelusta, jotka kestävät noin 2030 minuuttia. Tutkielman informantit ovat syntyneet vuosina 20012003, ja heistä kahdeksan opiskelee lukiossa, kahdeksan ammatillista perustutkintokoulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa ja kahdeksan yläkoulun yhdeksännellä luokalla. Aineisto on kerätty syksyllä 2018, keväällä 2019 ja syksyllä 2020. Puolet informanteista on tyttöjä ja puolet poikia.

Olen analysoinut aineistoa pääasiassa kvantitatiivisesti, mutta olen pohtinut analyysin tuloksia myös kvalitatiivisesti. Olen tarkastellut diftongien avartumista kolmiportaisella asteikolla, eli diftongi on voinut olla avartumaton, lievästi avartunut tai täysin avartunut. ts-yhtymän vastineet taas olen jaotellut kahteen luokkaan vahvan ja heikon asteen perusteella.

Aineiston ie-, uo- ja yö-diftongeista noin 0,5 prosenttia on lievästi avartuneita. ts-yhtymän vastineet taas edustuvat raahelaisnuorilla yleisimmin tt : t -vaihteluna. Murrepiirteiden käyttö on suhteellisen samanlaista tytöillä ja pojilla. Ainoa selkeä ero on se, että pojat käyttävät ht-varianttia ts-yhtymän vastineena, kun taas tytöillä se on harvinainen. Myös oppilaitosten väliset erot ovat pieniä varsinkin lukiolaisilla ja ammattitutkintolaisilla. Yhdeksäsluokkalaiset taas ovat hieman nykypuhekielisempiä. Diftongien avartumien osalta Raahen murre muistuttaa sekä Pohjois-Pohjanmaan (eli Oulun seudun) että Keski-Pohjanmaan murteita, sillä Oulun seudun murteissa piirre on nykyään regressiivinen ja Keski-Pohjanmaan murteissa piirrettä ei ole koskaan tavattu. ts-yhtymän vastineiden kohdalla Raahen murre muistuttaa Oulun seudun murretta vahva-asteisen ts-variantin osalta, kun taas Keski-Pohjanmaan murretta se muistuttaa vahva-asteisten tt- ja ht-varianttien osalta.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että raahelaisnuoret suosivat puheessaan nykypuhekielisyyksiä ts-yhtymän vastineiden osalta, mutta heidän puheessaan esiintyy myös vanhan murteen mukaisia muotoja. Diftongien avartumista ei raahelaisnuorten puheessa esiinny. Jatkossa voisi olla tarpeen tarkastella suuremman aineiston avulla esimerkiksi sitä, millaisissa ympäristöissä diftongit lähtevät avautumaan tai miten idiolektit vaikuttavat murrepiirteiden esiintymiseen.