Biodiversiteetin väheneminen liito-oravan silmin
Kares, Laura (2021-12-20)
Kares, Laura
L. Kares
20.12.2021
© 2021 Laura Kares. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112209414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202112209414
Tiivistelmä
Ajankohtaiseksi käsitteeksi mediassa on noussut biodiversiteetti, joka kuvaa luonnon monimuotoisuutta. Antroposeenin aikakausi on kuitenkin asettanut ainutkertaisen monimuotoisuutemme vaaraan. Olemme ajautuneet biodiversiteettikriisiin, jossa lajeja kuolee sukupuuttoon ennennäkemättömällä tavalla.
Työni tavoitteena on tuoda esille, mitkä tekijät ovat maailmanlaajuisella tasolla ja Suomessa johtaneet biodiversiteettikriisiin. Toinen tavoitteeni on käsitellä biodiversiteetin vähenemisen vaikutuksia liito-oravaan. Lisäksi tavoitteenani on perustella, miksi biodiversiteetin suojelu ylipäätään on tärkeää.
Globaalisti maankäytön muutokset, lajien liiallinen hyödynnys, saastuminen ja vieraslajit ovat päätekijöitä monimuotoisuuden köyhtymiselle. Suomessa monimuotoisuuden vähenemiselle merkittävämpiä uhkatekijöitä ovat metsäelinympäristöjen muutokset ja avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu. Lisäksi ilmastonmuutos toimii yleisenä uhkatekijänä, jonka vaikutusten ennustetaan tulevan yhä keskeisemmäksi tulevien vuosikymmenten aikana.
Liito-orava toimii hyvänä esimerkkilajina monimuotoisuuden vähenemisen vaikutuksesta lajistoomme Suomessa. Lajin optimaalisena elinympäristönä toimivat vanhat kuusivaltaiset sekametsät. Kuitenkin tämänkaltaiset metsät ovat olleet viime vuosikymmeninä hakkuuvuorossa. Niiden tilalle on kasvatettu yksipuolisia talouskuusikoita, jotka eivät täytä lajin elinympäristövaatimuksia. Tämä on johtanut siihen, että liito-oravakanta on taantunut nopeasti ja laji luokitellaan vaarantuneeksi.
Monimuotoinen luonto on elämän edellytys. Tästä syystä biodiversiteettiä on suojeltava jo luonnon itseisarvonsa takia, mutta myös siksi, että jättäisimme elinkelpoisen planeetan tulevia sukupolvia varten. Tämä on tehtävä ennen kuin on liian myöhäistä.
Työni tavoitteena on tuoda esille, mitkä tekijät ovat maailmanlaajuisella tasolla ja Suomessa johtaneet biodiversiteettikriisiin. Toinen tavoitteeni on käsitellä biodiversiteetin vähenemisen vaikutuksia liito-oravaan. Lisäksi tavoitteenani on perustella, miksi biodiversiteetin suojelu ylipäätään on tärkeää.
Globaalisti maankäytön muutokset, lajien liiallinen hyödynnys, saastuminen ja vieraslajit ovat päätekijöitä monimuotoisuuden köyhtymiselle. Suomessa monimuotoisuuden vähenemiselle merkittävämpiä uhkatekijöitä ovat metsäelinympäristöjen muutokset ja avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu. Lisäksi ilmastonmuutos toimii yleisenä uhkatekijänä, jonka vaikutusten ennustetaan tulevan yhä keskeisemmäksi tulevien vuosikymmenten aikana.
Liito-orava toimii hyvänä esimerkkilajina monimuotoisuuden vähenemisen vaikutuksesta lajistoomme Suomessa. Lajin optimaalisena elinympäristönä toimivat vanhat kuusivaltaiset sekametsät. Kuitenkin tämänkaltaiset metsät ovat olleet viime vuosikymmeninä hakkuuvuorossa. Niiden tilalle on kasvatettu yksipuolisia talouskuusikoita, jotka eivät täytä lajin elinympäristövaatimuksia. Tämä on johtanut siihen, että liito-oravakanta on taantunut nopeasti ja laji luokitellaan vaarantuneeksi.
Monimuotoinen luonto on elämän edellytys. Tästä syystä biodiversiteettiä on suojeltava jo luonnon itseisarvonsa takia, mutta myös siksi, että jättäisimme elinkelpoisen planeetan tulevia sukupolvia varten. Tämä on tehtävä ennen kuin on liian myöhäistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34176]