Oulun Yliopiston tutkimustyön hiilikädenjälki : positiivisten ilmastovaikutusten mittari

Abstract

Organisaatioiden toiminnan hiilijalanjäljen selvittäminen on yleistynyt viime vuosien aikana ja myös Oulun Yliopisto on halunnut selvittää omasta toiminnastaan aiheutuvan hiilijalanjäljen suuruuden. Hiilijalanjälkityöryhmän tarkoituksena oli laskea yliopiston hiilijalanjäljen suuruus sekä esittää toimenpiteitä sen pienentämiseksi. Laskenta aloitettiin vuoden 2021 aikana ja hiilijalanjäljen rinnalla haluttiin selvittää myös positiivisia ilmastovaikutuksia kuvaava hiilikädenjälki. Tämän työn tavoitteena oli määrittää hiilikädenjälki Oulun Yliopiston tutkimustyölle.

Ennen varsinaista hiilikädenjälkilaskentaa työssä käytiin läpi ilmastonmuutosta, siitä aiheutuvia vaikutuksia sekä keinoja sen hillintään. Suomi on asettanut hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 ja yliopistoilla on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä tämän tavoitteen saavuttamisessa. Tutkimustyön ansiosta voidaan löytää keinoja vähentää erilaisten materiaalien ja prosessien päästöjä sekä kasvattaa hiilinielujen määrää.

Hiilikädenjälkilaskenta itsessään on vielä melko uutta eikä sen määrittelyyn ole vielä tarkkoja tai vakiintuneita ratkaisuja. Laskentaa on tähän asti tehty lähinnä yritysten toimesta, mutta tutkimustyön kohdalla laskentametodeja ei ole vielä määritelty. Teknologian kehitys ja teknologian valmiustaso toimivat apuna, kun selvitettiin, missä tapauksessa tutkimukset kasvattavat suoraan hiilikädenjälkeä ja mitkä tutkimukset vaativat vielä jatkokehittelyä.

Tutkimusprojektien mahdollisia päästövähennyksiä pohdittiin yhdessä tutkijoiden kanssa ja tietoa kerättiin haastatteluiden avulla. Tutkijoiden avulla saatiin aikaan arvio mahdollisista päästövähennyksistä ja seuraavaksi oli määritettävä, mitkä tutkimukset kasvattavat suoraan Oulun Yliopiston hiilikädenjälkeä. Joidenkin projektien kohdalla tarvitaan vielä jatkotutkimuksia tai tarkempia arvioita siitä, millaisia päästövähennyksiä niillä on. Lisäksi haastatteluissa nousi esiin useita tutkimuksia, joiden päästövähennysmahdollisuudet ovat epäsuoria tai tutkimukset liittyvät toisiin projekteihin, eikä niitä siitä syystä voitu laskea sellaisenaan mukaan hiilikädenjälkeen. Jokaisella tutkimuksella on kuitenkin suuri merkitys ja ilman niitä ei päästövähennyksiä ja hiilineutraaliutta välttämättä saavuteta.

Lopulliseksi hiilikädenjäljen arvoksi saatiin noin 6,7 miljoonan tonnia hiilidioksidia, joka syntyy mukaan laskettujen tutkimusten päästövähennyspotentiaalista. Useimmissa projekteissa Päästövähennykset toteutuisivat vuosien 2035–2040 välillä, eli ne tukevat Suomen hiilineutraaliustavoitetta. Tutkimusten päästövähennysten toteutuminen on kuitenkin vielä epävarmaa, sillä aikataulu niille on melko pitkä. Jotta päästövähennykset toteutuisivat, tulisi yritysten ottaa tutkimustuloksiaan mukaan vähentääkseen oman toimintansa päästöjä. Laskentaan ja tutkimusprojekteihin liittyvien epävarmuuksien vuoksi päästövähennysten toteutumista tulisi seurata jatkossa. Hiilikädenjäljen suuruus voi vielä muuttua ja aikataulu mahdollisille päästövähennyksille tarkentua.