Positiivinen pedagogiikka ja lukivaikeus

Abstract

Positiivinen pedagogiikka on noussut opetus- ja kasvatusalan kiinnostuksen kohteeksi. Tutkimuksissa on alettu kiinnittämään huomiota tunteiden ja vahvuuksien hyödyntämiseen opetuksessa. Yhtä lailla lukivaikeus on ajankohtainen aihe, sillä lukutaidon heikkeneminen on ollut paljon esillä mediassa ja opetusta koskevassa keskustelussa.

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia oppilaiden tukemista positiivisen pedagogiikan keinoin, kun oppilaalla on lukivaikeus. Pyrimme selvittämään erityisopettajien ja luokanopettajien näkemyksiä aiheesta sekä keinoja positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen. Toteutamme tutkielmamme laadullisena tutkimuksena ja lähestymistapana on fenomenografia. Tutkielman aineisto on kerätty sähköisen kyselylomakkeen avulla alakoulun erityis- ja luokanopettajilta.

Teoreettisen viitekehyksen muodostavat positiivisen pedagogiikan ja lukivaikeuden käsitteet. Määrittelemme positiivisen pedagogiikan viiden taustaoletuksen kautta ja esittelemme lukivaikeuden erilaisia määritelmiä sekä sen keskeisiä piirteitä ja ilmenemistä. Käsitteiden määrittelyn jälkeen esittelemme kirjallisuuskatsauksen avulla kerättyä tutkimustietoa positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä oppilaiden kanssa, joilla on lukivaikeus. Toteutamme aineiston analyysin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkielman tulokset osoittavat, että alakoulun erityis- ja luokanopettajat hyödyntävät positiivista pedagogiikkaa omassa opetuksessaan, erityisopettajat (N=13) hieman useammin kuin luokanopettajat (N=9). Opettajien käyttämät keinot liittyvät myönteiseen toimintakulttuuriin, lapsen toimijuuteen ja osallisuuteen, myönteisiin tunteisiin sekä vahvuuksiin. Keskeisimpänä keinoista nousivat esiin myönteiset tunteet sekä vahvuuksien tunnistaminen ja esille nostaminen.

Tulosten mukaan opettajat pitävät positiivisen pedagogiikan hyödyntämistä suhteellisen helppona ja hyvinkin merkityksellisenä. Erityis- ja luokanopettajat toivat vastauksissaan esille ryhmään liittyviä tekijöitä positiivisen pedagogiikan hyödyntämisessä ja erityisopettajat lisäksi opettajaan itseensä liittyviä tekijöitä. Opettajat toivat esiin myös haasteita positiivisen pedagogiikan toteuttamisessa. Haasteet liittyivät vaikeuteen ottaa vastaan positiivista palautetta ja motivointiin. Osa luokanopettajista kaipaa lisää keinoja positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen.

Positive pedagogy has emerged recently as the subject of interest in teaching and education. Studies have started to pay attention to the use of emotions and strengths in teaching. Equally, dyslexia is a topical topic, as the decline in reading skills has been much featured in the media and discussion on teaching in recent years.

The objective of the Master’s thesis is to explore the support of students through positive pedagogy when the student has dyslexia. We aim to clarify the views of special teachers and class teachers on the subject, as well as ways of implementing positive pedagogy. We implement our thesis as a qualitative study and approach is phenomenography. The data of the thesis has been collected through an electronic questionnaire from special and class teachers in the primary school.

The theoretical frame of reference is formed by the concepts of positive pedagogy and dyslexia. We define positive pedagogy through five underlying assumptions and address different definitions of dyslexia as well as its key features and manifestations. We will then present research data collected through a literature review on the exploitation of positive pedagogy with pupils with dyslexia. We carry out the analysis of the material through a dataset based content analysis.

The results of the thesis show that primary school special and class teachers use positive pedagogy in their own teaching, special teachers (N=13) slightly more often than class teachers (N=9). The means used by teachers relate to a positive culture of action, the child’s role and participation, positive emotions and strengths. The main means were positive emotions and the identification and raising of strengths.

According to the findings, teachers consider utilizing positive pedagogy relatively easy and very relevant. In their responses, special and class teachers raised factors related to the group in utilizing positive pedagogy. Special teachers also raised factors related to the teacher himself. In addition, teachers raised challenges in implementing positive pedagogy. The challenges were related to the difficulty of accepting positive feedback and motivation. Some of the class teachers need more means to implement positive pedagogy.