Tunneälykkyys johtamistyössä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Cedervall, Matti-Mikael (2021-06-15)
Cedervall, Matti-Mikael
M.-M. Cedervall
15.06.2021
© 2021 Matti-Mikael Cedervall. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178327
Tiivistelmä
Hyvään johtamiseen vaadittavat taidot muuttuvat ajan saatossa sekä uusien ikäryhmien, globalisaation ja maahanmuuton yhteydessä. Tunneälykkyys on konsepti, jolla suomalaisen johtamisen haasteisiin voitaisiin vastata. Suomalaista johtajuutta on määritelty yleisellä tasolla prosessi- ja asiapainotteiseksi johtamistavaksi, josta puuttuu ihmisjohtaminen. Tutkimuksissa todetaan myös, että suomalaisilla johtajilla on opittavaa eri kulttuurista tulevien ihmisten johtamisessa.
Tutkimuksissa, joissa tutkitaan tunneälykkyyttä johtamisen näkökulmasta, on todettu tunneälykkyydestä olevan huomattavaa hyötyä työpaikoilla viihtyvyyteen, motivaatioon ja elämänlaatuun. Tunneälykkäiden johtajien on todettu myös olevan johtajina menestyneempiä ja pidetympiä. Tunneälykkäässä johtamisessa on piirteitä, jotka voisivat edesauttaa suomalaista johtamistyötä entistä parempaan suuntaa. Tunneälykkyys on noussut Suomessakin puheenaiheeksi, mutta se ei ole vielä tarpeeksi isossa roolissa suomalaisessa johtamiskulttuurissa. Tämän tutkimuksen päämääränä on luoda ymmärrystä tunneälykkyyskonseptista, peilata sitä suomalaiseen johtamiskulttuuriin ja etsiä keinoja herättää keskustelua siitä, miten suomalaisesta johtamisesta voitaisiin tehdä parempaa.
Työn tavoitteeseen päästään systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, jonka tehtävänä on perehtyä suomalaiseen johtamiseen, sen hyviin puoliin ja heikkouksiin, sekä tutkia tunneälykonseptia, ja löytää vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: TK1: Mitä on tunneälykkyys? TK2: Miten tunneälykkyyttä voidaan mitata? TK3: Voiko ihminen oppia tunneälykkyyttä? TK4: Mikä on tunneälykkyyden merkitys johtamistyössä?
Tutkimuskysymyksiin vastataan systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, joka koostuu tunneälykkyys-käsitteestä sekä sen mittaamisesta ja kehittämisestä johtajuuden näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaus luo ymmärrystä tunneälykkyydestä ja sen kehitysmahdollisuuksista johtamistyössä, sekä tunnistaa, miksi suomalaiset johtajat tarvitsevat tunneälykästä johtamista. Kirjallisuuskatsauksen tavoite on muodostaa ymmärrystä avainkysymyksiin tunneälystä sekä sen hyödyistä johtamistyössä sekä siitä, miksi yritykset tarvitsisivat ymmärrystä tunneälykkyyden lisäämiseksi työpaikoilla.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset avaavat ymmärrystä suomalaisen johtamisen malleihin sekä siihen, miten organisaatioita voitaisiin kehittää tunneälykkään johtamistyön näkökulmasta. Tämä kirjallisuuskatsaus tukee aiempaa tutkimusta suomalaisista johtamismalleista tutkimalla tunneälykkyyskonseptia ja tuomalla näkökulmaa siihen, miten suomalaista johtamista voitaisiin kehittää entistä parempaan suuntaan. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa yleisesti johtamistyöhön organisaatiosta ja toimialasta riippumatta. The skills required for good leadership change over time and in the context of new age groups, globalization, and immigration. Emotional intelligence is a concept that could be used to meet the challenges of Finnish leadership. Finnish leadership has been defined at a general level as a process- and fact-oriented management method that lacks human leadership. The previous studies also states that Finnish leaders have lessons to learn in leading people from different cultures.
Emotional intelligence has since aroused a lot of interest both for and against. Studies examining emotional intelligence from a management perspective have found that emotional intelligence has significant benefits for well-being, motivation, and quality of life in the workplace. Emotionally intelligent leaders have also been found to be more successful and well-liked as leaders. There are features in emotionally intelligent leadership that could contribute to an even better direction for Finnish leadership work. Emotional intelligence has also become a topic of conversation in Finland, but as research shows, it does not yet play a big enough role in Finnish management culture. For this reason, the aim of this study is to create an understanding of the concept of emotional intelligence, to mirror it in the Finnish management culture and to find ways to stimulate discussion on how to make Finnish leadership better.
The aim of the work is achieved through a systematic literature review, the task of which is to get acquainted with Finnish management, its strengths, and weaknesses, and to study the concept of emotional intelligence, and find answers to the following research questions: RQ1: What is emotional intelligence? RQ2: How can emotional intelligence be measured? RQ3: Can a person learn emotional intelligence? RQ4: What is the role of emotional intelligence in leadership work?
The research questions are answered with a systematic literature review, which consists of the concept of emotional intelligence and its measurement and development from a leadership perspective. The literature review creates an understanding of emotional intelligence and its development opportunities in leadership work and identifies why Finnish leaders need emotional intelligent leadership. The aim of the literature review is to form an understanding of the key issues of emotional intelligence and its benefits in management work, as well as why companies would need an understanding to increase emotional intelligence in the workplace.
The results of this literature review add understanding of Finnish leadership models and how organizations could be developed from the perspective of emotionally intelligent leadership. This literature review supports previous research on Finnish leadership models by exploring the concept of emotional intelligence and by bringing a perspective on how Finnish leadership could be developed in an even better direction. The research results can be applied to management work in general, regardless of the organization and industry.
Tutkimuksissa, joissa tutkitaan tunneälykkyyttä johtamisen näkökulmasta, on todettu tunneälykkyydestä olevan huomattavaa hyötyä työpaikoilla viihtyvyyteen, motivaatioon ja elämänlaatuun. Tunneälykkäiden johtajien on todettu myös olevan johtajina menestyneempiä ja pidetympiä. Tunneälykkäässä johtamisessa on piirteitä, jotka voisivat edesauttaa suomalaista johtamistyötä entistä parempaan suuntaa. Tunneälykkyys on noussut Suomessakin puheenaiheeksi, mutta se ei ole vielä tarpeeksi isossa roolissa suomalaisessa johtamiskulttuurissa. Tämän tutkimuksen päämääränä on luoda ymmärrystä tunneälykkyyskonseptista, peilata sitä suomalaiseen johtamiskulttuuriin ja etsiä keinoja herättää keskustelua siitä, miten suomalaisesta johtamisesta voitaisiin tehdä parempaa.
Työn tavoitteeseen päästään systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, jonka tehtävänä on perehtyä suomalaiseen johtamiseen, sen hyviin puoliin ja heikkouksiin, sekä tutkia tunneälykonseptia, ja löytää vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: TK1: Mitä on tunneälykkyys? TK2: Miten tunneälykkyyttä voidaan mitata? TK3: Voiko ihminen oppia tunneälykkyyttä? TK4: Mikä on tunneälykkyyden merkitys johtamistyössä?
Tutkimuskysymyksiin vastataan systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, joka koostuu tunneälykkyys-käsitteestä sekä sen mittaamisesta ja kehittämisestä johtajuuden näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaus luo ymmärrystä tunneälykkyydestä ja sen kehitysmahdollisuuksista johtamistyössä, sekä tunnistaa, miksi suomalaiset johtajat tarvitsevat tunneälykästä johtamista. Kirjallisuuskatsauksen tavoite on muodostaa ymmärrystä avainkysymyksiin tunneälystä sekä sen hyödyistä johtamistyössä sekä siitä, miksi yritykset tarvitsisivat ymmärrystä tunneälykkyyden lisäämiseksi työpaikoilla.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset avaavat ymmärrystä suomalaisen johtamisen malleihin sekä siihen, miten organisaatioita voitaisiin kehittää tunneälykkään johtamistyön näkökulmasta. Tämä kirjallisuuskatsaus tukee aiempaa tutkimusta suomalaisista johtamismalleista tutkimalla tunneälykkyyskonseptia ja tuomalla näkökulmaa siihen, miten suomalaista johtamista voitaisiin kehittää entistä parempaan suuntaan. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa yleisesti johtamistyöhön organisaatiosta ja toimialasta riippumatta.
Emotional intelligence has since aroused a lot of interest both for and against. Studies examining emotional intelligence from a management perspective have found that emotional intelligence has significant benefits for well-being, motivation, and quality of life in the workplace. Emotionally intelligent leaders have also been found to be more successful and well-liked as leaders. There are features in emotionally intelligent leadership that could contribute to an even better direction for Finnish leadership work. Emotional intelligence has also become a topic of conversation in Finland, but as research shows, it does not yet play a big enough role in Finnish management culture. For this reason, the aim of this study is to create an understanding of the concept of emotional intelligence, to mirror it in the Finnish management culture and to find ways to stimulate discussion on how to make Finnish leadership better.
The aim of the work is achieved through a systematic literature review, the task of which is to get acquainted with Finnish management, its strengths, and weaknesses, and to study the concept of emotional intelligence, and find answers to the following research questions: RQ1: What is emotional intelligence? RQ2: How can emotional intelligence be measured? RQ3: Can a person learn emotional intelligence? RQ4: What is the role of emotional intelligence in leadership work?
The research questions are answered with a systematic literature review, which consists of the concept of emotional intelligence and its measurement and development from a leadership perspective. The literature review creates an understanding of emotional intelligence and its development opportunities in leadership work and identifies why Finnish leaders need emotional intelligent leadership. The aim of the literature review is to form an understanding of the key issues of emotional intelligence and its benefits in management work, as well as why companies would need an understanding to increase emotional intelligence in the workplace.
The results of this literature review add understanding of Finnish leadership models and how organizations could be developed from the perspective of emotionally intelligent leadership. This literature review supports previous research on Finnish leadership models by exploring the concept of emotional intelligence and by bringing a perspective on how Finnish leadership could be developed in an even better direction. The research results can be applied to management work in general, regardless of the organization and industry.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]