Kaupungin kulttuuripolitiikka alueiden välisen kilpailun aikakaudella : Oulun kulttuurin ja luovuuden suhde alueen kilpailukykyyn
Hänninen, Jonna (2021-06-07)
Hänninen, Jonna
J. Hänninen
07.06.2021
© 2021 Jonna Hänninen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178500
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Oulun kulttuuripolitiikkaa ja sen tulevaisuuden suuntaa alueiden välisen kilpailun ja luovan talouden aikakaudella. Aihe on ajankohtainen, sillä Oulun kaupunki on tilanteessa, jossa kulttuurin avulla kaupungin imagoa ja brändiä yritetään saada pehmeämmäksi. Viimeaikaisten tutkimusten valossa kulttuuri lisää alueen houkuttelevuutta. Oulun kaupunki on hakenut Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 ja hankkeen tavoitteena on saada kaupungista veto- ja pitovoimaisempi.
Tässä tutkielmassa haluttiin selvittää, miten Oulun kulttuuripolitiikka nähdään suhteessa alueen kilpailukykyyn, mistä tekijöistä suhde kilpailukyvyn koostuu ja millainen kulttuuripoliittinen suunta Oulussa on havaittavissa. Aiheen kannalta olennaisia käsitteitä ovat kulttuuri, kulttuuripolitiikka, luova talous, alueiden välinen kilpailu, alueellinen identiteetti ja imago. Aihe rakentuu globalisaation ajaman alueiden välisen ja luovan taloudellisen kilpailun ympärille, jonka seurauksena alueet etsivät keinoja pärjätä kansallisesti ja kansainvälisesti säilyttääkseen elinvoimaisuutensa. Kulttuuripolitiikalla nähdään kilpailussa välineellinen rooli, mutta haastavaa on ymmärtää kulttuurin käsite.
Tutkielma on laadullinen ja ilmentää konstruktivistista tieteenfilosofiaa. Aineisto on kaksiosainen, jonka ensimmäisen osan muodostavat Oulun kaupunkistrategia 2026 ja Oulun kulttuuristrategia 2030. Aineiston toinen osa koostuu yhdestätoista asiantuntija- ja edustajahaastattelusta. Molemmille aineistoille tehtiin diskurssianalyysi, jonka tuloksena muodostui viisi esille noussutta diskurssia: kulttuuri-sanan kohtaamat haasteet Oulussa ja mahdollinen muutos (1), kulttuuripoliittinen murros käsillä (2), kulttuuripolitiikan hyväksyminen välinearvon kautta (3), kotiseutuylpeys oululaisuuden ytimessä (4) ja muiden alueiden jalanjäljissä yliyrittämiseen asti (5).
Tutkielman tulokset ovat pitkälti linjassa kirjallisuuden kanssa. Kulttuuripolitiikalla nähdään välineellinen arvo suhteessa alueen kilpailukykyyn myös Oulussa. Kulttuuripolitiikalle haetaan edelleen hyväksyntää politiikassa ja kulttuuri-sanaa osittain vieroksutaan. Diskursiivisten ja konkreettisten tekijöiden kautta Oululle on muodostunut ominainen kulttuuripoliittinen tilanne, joka näyttää olevan murrosvaiheessa.
Kulttuurin käsitteen ymmärtäminen kulttuuripolitiikan ja alueiden välisen kilpailun yhteydessä korostuu, mutta kulttuurin laaja ymmärtäminen saattaa vaikeuttaa kulttuuripoliittista toimintaa entisestään. Kulttuuripolitiikan välineellinen arvo nähdään kirjallisuudessa ajoittain negatiivisessa valossa, mutta Oulussa välinearvolla nähdään myös hyviä puolia ja kehitystä eteenpäin vievää voimaa. Pehmeitä vetovoimatekijöitä korostava kulttuuritoiminta tulee näyttäytymään luultavimmin pehmeämpänä imagona vasta myöhemmin.
Tässä tutkielmassa haluttiin selvittää, miten Oulun kulttuuripolitiikka nähdään suhteessa alueen kilpailukykyyn, mistä tekijöistä suhde kilpailukyvyn koostuu ja millainen kulttuuripoliittinen suunta Oulussa on havaittavissa. Aiheen kannalta olennaisia käsitteitä ovat kulttuuri, kulttuuripolitiikka, luova talous, alueiden välinen kilpailu, alueellinen identiteetti ja imago. Aihe rakentuu globalisaation ajaman alueiden välisen ja luovan taloudellisen kilpailun ympärille, jonka seurauksena alueet etsivät keinoja pärjätä kansallisesti ja kansainvälisesti säilyttääkseen elinvoimaisuutensa. Kulttuuripolitiikalla nähdään kilpailussa välineellinen rooli, mutta haastavaa on ymmärtää kulttuurin käsite.
Tutkielma on laadullinen ja ilmentää konstruktivistista tieteenfilosofiaa. Aineisto on kaksiosainen, jonka ensimmäisen osan muodostavat Oulun kaupunkistrategia 2026 ja Oulun kulttuuristrategia 2030. Aineiston toinen osa koostuu yhdestätoista asiantuntija- ja edustajahaastattelusta. Molemmille aineistoille tehtiin diskurssianalyysi, jonka tuloksena muodostui viisi esille noussutta diskurssia: kulttuuri-sanan kohtaamat haasteet Oulussa ja mahdollinen muutos (1), kulttuuripoliittinen murros käsillä (2), kulttuuripolitiikan hyväksyminen välinearvon kautta (3), kotiseutuylpeys oululaisuuden ytimessä (4) ja muiden alueiden jalanjäljissä yliyrittämiseen asti (5).
Tutkielman tulokset ovat pitkälti linjassa kirjallisuuden kanssa. Kulttuuripolitiikalla nähdään välineellinen arvo suhteessa alueen kilpailukykyyn myös Oulussa. Kulttuuripolitiikalle haetaan edelleen hyväksyntää politiikassa ja kulttuuri-sanaa osittain vieroksutaan. Diskursiivisten ja konkreettisten tekijöiden kautta Oululle on muodostunut ominainen kulttuuripoliittinen tilanne, joka näyttää olevan murrosvaiheessa.
Kulttuurin käsitteen ymmärtäminen kulttuuripolitiikan ja alueiden välisen kilpailun yhteydessä korostuu, mutta kulttuurin laaja ymmärtäminen saattaa vaikeuttaa kulttuuripoliittista toimintaa entisestään. Kulttuuripolitiikan välineellinen arvo nähdään kirjallisuudessa ajoittain negatiivisessa valossa, mutta Oulussa välinearvolla nähdään myös hyviä puolia ja kehitystä eteenpäin vievää voimaa. Pehmeitä vetovoimatekijöitä korostava kulttuuritoiminta tulee näyttäytymään luultavimmin pehmeämpänä imagona vasta myöhemmin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34176]