Positiivinen pedagogiikka kouluikäisten lasten kouluhyvinvoinnin tukena
Vehkaperä, Laura (2021-06-08)
Vehkaperä, Laura
L. Vehkaperä
08.06.2021
© 2021 Laura Vehkaperä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202106178495
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä positiivinen pedagogiikka on ja kuinka sen avulla voidaan tukea oppilaiden kouluhyvinvointia. Tutkielma selvittää pedagogiikan teoreettisia perusteita edeten konkreettisiin toteuttamisen tapoihin, miten opettaja voi hyödyntää positiivista pedagogiikkaa opetuksessa.
Positiivinen pedagogiikka pohjautuu positiiviseen psykologiaan. Suuntauksena positiivinen pedagogiikka keskittyy hyvinvoinnin edistämiseen ja pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia. Positiivisen pedagogiikan keskiössä ovat vuorovaikutus, tunnetaidot, luonteenvahvuudet ja myönteiset tunteet, joita positiivinen pedagogiikka pyrkii nostamaan esille. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on myös tarjota keinoja selvitä arjessa haastavistakin tilanteista ja niiden tuomista negatiivisista piirteistä.
Kouluhyvinvointia tarkasteltaessa liikkeelle lähdetään yleisen hyvinvoinnin rakentumisesta osana koulua. Tutkielma nostaa esille kouluhyvinvoinnin nykytilan, sekä antaa katsauksen tulevaisuuden näkymistä. Positiivinen pedagogiikka nostaa esille PERMA-hyvinvointiteorian, joka yhdessä vahvuusperustaisen opetuksen kanssa tukee kouluhyvinvoinnin edistämistä. Kouluhyvinvoinnin edistäminen on hyvinvointiopetuksen yksi tärkeimmistä päämääristä.
Aiheina positiivinen pedagogiikka ja kouluhyvinvointi ovat hyvin ajankohtaiset. Kasvatustieteellisissä julkaisuissa nostetaan yhä useammin esille positiivisen pedagogiikan myönteisiä vaikutuksia ja se on alkanut vakiinnuttaa paikkaansa osana opetusta. Kouluhyvinvointiin liittyvät keskustelut nousevat esille niin mediassa kuin kasvatusalan julkaisuissakin. Kasvatusyhteisöissä ollaan huolissaan, kuinka kouluhyvinvointia kouluissa voitaisiin parantaa. Jatkossa erityisen tärkeää olisi kiinnittää huomiota oppilaiden hyvinvointiin tulevaisuuden kouluissa.
Positiivinen pedagogiikka pohjautuu positiiviseen psykologiaan. Suuntauksena positiivinen pedagogiikka keskittyy hyvinvoinnin edistämiseen ja pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia. Positiivisen pedagogiikan keskiössä ovat vuorovaikutus, tunnetaidot, luonteenvahvuudet ja myönteiset tunteet, joita positiivinen pedagogiikka pyrkii nostamaan esille. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on myös tarjota keinoja selvitä arjessa haastavistakin tilanteista ja niiden tuomista negatiivisista piirteistä.
Kouluhyvinvointia tarkasteltaessa liikkeelle lähdetään yleisen hyvinvoinnin rakentumisesta osana koulua. Tutkielma nostaa esille kouluhyvinvoinnin nykytilan, sekä antaa katsauksen tulevaisuuden näkymistä. Positiivinen pedagogiikka nostaa esille PERMA-hyvinvointiteorian, joka yhdessä vahvuusperustaisen opetuksen kanssa tukee kouluhyvinvoinnin edistämistä. Kouluhyvinvoinnin edistäminen on hyvinvointiopetuksen yksi tärkeimmistä päämääristä.
Aiheina positiivinen pedagogiikka ja kouluhyvinvointi ovat hyvin ajankohtaiset. Kasvatustieteellisissä julkaisuissa nostetaan yhä useammin esille positiivisen pedagogiikan myönteisiä vaikutuksia ja se on alkanut vakiinnuttaa paikkaansa osana opetusta. Kouluhyvinvointiin liittyvät keskustelut nousevat esille niin mediassa kuin kasvatusalan julkaisuissakin. Kasvatusyhteisöissä ollaan huolissaan, kuinka kouluhyvinvointia kouluissa voitaisiin parantaa. Jatkossa erityisen tärkeää olisi kiinnittää huomiota oppilaiden hyvinvointiin tulevaisuuden kouluissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34264]