Lukivaikeuden tunnistamisen ja tuen merkitys oppilaan elämässä
Peltola, Taimi (2021-05-28)
Peltola, Taimi
T. Peltola
28.05.2021
© 2021 Taimi Peltola. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105298200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105298200
Tiivistelmä
Lukivaikeus on yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksista, joka ilmenee vaikeuksina sanantunnistuksessa ja oikeinkirjoitus- ja dekoodaustaidoissa. Teknisten taitojen vaikeudet voivat laajentua niin, että ongelmia esiintyy myös luetunymmärtämisessä ja tuottavassa kirjoittamisessa. Lukivaikeuteen liittyy myös päällekkäistyminen muiden oppimisvaikeuksien sekä mielenterveyden häiriöiden kanssa.
Lukivaikeutta ennakoivat perinnölliset tekijät, sillä lukivaikeus esiintyy usein suvuittain. Vaikeudet fonologisessa tietoisuudessa, nopeassa sarjallisessa nimeämisessä sekä kirjainten tuntemisessa ennakoivat myös lukivaikeutta. Myös muut kielen kehittymiseen liittyvät ongelmat voivat ennakoida lukivaikeutta.
Kouluissa lukivaikeus voidaan tunnistaa lukitestien avulla. Testit toteutetaan yleensä seulontana, jonka avulla tunnistetaan tuen tarpeessa olevat oppilaat. Suurin osa lukitesteistä on suunnattu koulupolun alkuun, mutta testejä on myös nuorille ja aikuisille. Testit arvioivat monipuolisesti lukemiseen liittyviä taitoja, jotta niistä saadaan mahdollisimman kattava kuva. Tunnistamisen jälkeen oppilaalle suunnitellaan yksilölliset tukimuodot, joiden vaikuttavuutta seurataan.
Lukivaikeus voi vaikuttaa negatiivisesti motivaatioon ja mielen hyvinvointiin. Jatkuvat epäonnistumisen kokemukset heikentävät motivaatiota ja minäpystyvyyden tunnetta. Tukimuodot kohdentuvatkin lukitaitojen kohentamisen lisäksi myös metakognitiivisten taitojen sekä mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
Lukivaikeus on yhteydessä matalaan koulutustasoon. Lukivaikeus ei kuitenkaan itsessään ole este korkeakouluopintoihin tai akateemiseen menestykseen, mutta tutkimuksissa korostui tuen merkitys. Yksilöllisellä ja kohdennetulla tuella lukivaikeuden mahdollisia pitkittäisvaikutuksia pystytään lieventämään. Dyslexia (or reading difficulty) is one of the most common learning difficulties, which manifests as difficulties in word recognition and spelling and decoding skills. Difficulties in technical skills can extend to problems with reading comprehension and productive writing. Dyslexia is also associated with an overlap with other learning disabilities as well as mental health problems.
Genetic factors predict reading difficulties, as reading difficulties often occur in families. Difficulties in phonological awareness, rapid serial naming, and knowledge of letters can also anticipate reading difficulties. Other problems related to language development can also predict reading difficulties.
In schools, reading difficulties can be identified through dyslexia tests. Tests are usually carried out as a screening process to identify students in need of support. Most of the tests are aimed at the beginning of the school path, but there are also tests for young people and adults. The tests evaluate a wide range of skills related to reading, so that they can provide the most comprehensive picture. After identification, student receives individual support, which’s effectiveness is monitored.
Dyslexia can negatively affect motivation and mental well-being. Continuous experiences of failure weaken motivation and self-esteem. In addition to improving reading skills, reading support also focus on supporting metacognitive skills and mental well-being.
Dyslexia is associated with a low level of education. However, dyslexia as such is not an obstacle to academic education or success, but research has highlighted the importance of support. With individual and well targeted support, the possible long-term effects of reading difficulties can be mitigated.
Lukivaikeutta ennakoivat perinnölliset tekijät, sillä lukivaikeus esiintyy usein suvuittain. Vaikeudet fonologisessa tietoisuudessa, nopeassa sarjallisessa nimeämisessä sekä kirjainten tuntemisessa ennakoivat myös lukivaikeutta. Myös muut kielen kehittymiseen liittyvät ongelmat voivat ennakoida lukivaikeutta.
Kouluissa lukivaikeus voidaan tunnistaa lukitestien avulla. Testit toteutetaan yleensä seulontana, jonka avulla tunnistetaan tuen tarpeessa olevat oppilaat. Suurin osa lukitesteistä on suunnattu koulupolun alkuun, mutta testejä on myös nuorille ja aikuisille. Testit arvioivat monipuolisesti lukemiseen liittyviä taitoja, jotta niistä saadaan mahdollisimman kattava kuva. Tunnistamisen jälkeen oppilaalle suunnitellaan yksilölliset tukimuodot, joiden vaikuttavuutta seurataan.
Lukivaikeus voi vaikuttaa negatiivisesti motivaatioon ja mielen hyvinvointiin. Jatkuvat epäonnistumisen kokemukset heikentävät motivaatiota ja minäpystyvyyden tunnetta. Tukimuodot kohdentuvatkin lukitaitojen kohentamisen lisäksi myös metakognitiivisten taitojen sekä mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
Lukivaikeus on yhteydessä matalaan koulutustasoon. Lukivaikeus ei kuitenkaan itsessään ole este korkeakouluopintoihin tai akateemiseen menestykseen, mutta tutkimuksissa korostui tuen merkitys. Yksilöllisellä ja kohdennetulla tuella lukivaikeuden mahdollisia pitkittäisvaikutuksia pystytään lieventämään.
Genetic factors predict reading difficulties, as reading difficulties often occur in families. Difficulties in phonological awareness, rapid serial naming, and knowledge of letters can also anticipate reading difficulties. Other problems related to language development can also predict reading difficulties.
In schools, reading difficulties can be identified through dyslexia tests. Tests are usually carried out as a screening process to identify students in need of support. Most of the tests are aimed at the beginning of the school path, but there are also tests for young people and adults. The tests evaluate a wide range of skills related to reading, so that they can provide the most comprehensive picture. After identification, student receives individual support, which’s effectiveness is monitored.
Dyslexia can negatively affect motivation and mental well-being. Continuous experiences of failure weaken motivation and self-esteem. In addition to improving reading skills, reading support also focus on supporting metacognitive skills and mental well-being.
Dyslexia is associated with a low level of education. However, dyslexia as such is not an obstacle to academic education or success, but research has highlighted the importance of support. With individual and well targeted support, the possible long-term effects of reading difficulties can be mitigated.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34186]