Lasten vuorovaikutustaitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa musiikin avulla
Holmi, Linnea (2021-05-28)
Holmi, Linnea
L. Holmi
28.05.2021
© 2021 Linnea Holmi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105298195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105298195
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on musiikki lasten vuorovaikutustaitojen tukena varhaiskasvatuksessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin varhaiskasvatuksessa toteutettava musiikki tukee lasten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tutkimuskysymykseen haen vastauksia vuorovaikutuksen kehitysprosessin ja vuorovaikutustaitojen merkityksen kautta, sekä varhaisiän musiikillisen kehitysprosessin ja varhaiskasvatuksen musiikkikasvatuksen kautta. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena tehden yhteenveto aikaisemmasta tutkimustiedosta ja rakentamalla kokonaiskuva aiheesta.
Varhaiskasvatuksessa musiikki on läsnä jokapäiväisessä arjessa ja sen ollessa jokaisen lapsen oikeus, tämä tutkielma auttaa näkemään musiikkikasvatuksen merkityksen vuorovaikutustaitojen tukijana. Ikäryhmää en rajannut tutkielmaani sen vuoksi, että musiikki kuuluu sekä varhaiskasvatussuunnitelman että esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, ja vuorovaikutuksen tukeminen on olennaisen tärkeää myös kummassakin näistä.
Tutkimuksen tuloksissa käy ilmi, että musiikilla ja vuorovaikutustaidoilla on yhteys, ja ne vaikuttavat toisiinsa. Musiikki on aina vuorovaikutusta, johon kasvattaja ja kasvatettava osallistuvat. Musiikilla, vuorovaikutuksella, sekä puhutulla kielellä on useita yhteisiä tekijöitä, jotka kietovat lapsen musiikillisen ja kielellisen kehityksen yhteen. Musiikki toimii myös vuorovaikutuksellisena tunteiden ilmaisun ja jakamisen välineenä, joilla on tärkeä merkitys sosiaalisten suhteiden, vuorovaikutuksen ja yhteenkuuluvuuden muodostumisessa.
Tutkimuksen tuloksissa käy ilmi myös se, että ryhmässä soittaminen kehittää taitoa kuunnella toisia ja sopeuttaa oma soitto tai laulu muiden suoritukseen. Luova yhteismusisointi ja musiikkiliikunta moniaistisina toimintoina kehittävät laaja-alaisesti lapsen vuorovaikutuksellisiin suhteisiin liittyviä taitoja. Musiikilla on mahdollisuuksia auttaa sosiaalisten verkostojen syntymisessä ja yksilöiden välisten suhteiden luomisessa.
Varhaiskasvatuksessa musiikki on läsnä jokapäiväisessä arjessa ja sen ollessa jokaisen lapsen oikeus, tämä tutkielma auttaa näkemään musiikkikasvatuksen merkityksen vuorovaikutustaitojen tukijana. Ikäryhmää en rajannut tutkielmaani sen vuoksi, että musiikki kuuluu sekä varhaiskasvatussuunnitelman että esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, ja vuorovaikutuksen tukeminen on olennaisen tärkeää myös kummassakin näistä.
Tutkimuksen tuloksissa käy ilmi, että musiikilla ja vuorovaikutustaidoilla on yhteys, ja ne vaikuttavat toisiinsa. Musiikki on aina vuorovaikutusta, johon kasvattaja ja kasvatettava osallistuvat. Musiikilla, vuorovaikutuksella, sekä puhutulla kielellä on useita yhteisiä tekijöitä, jotka kietovat lapsen musiikillisen ja kielellisen kehityksen yhteen. Musiikki toimii myös vuorovaikutuksellisena tunteiden ilmaisun ja jakamisen välineenä, joilla on tärkeä merkitys sosiaalisten suhteiden, vuorovaikutuksen ja yhteenkuuluvuuden muodostumisessa.
Tutkimuksen tuloksissa käy ilmi myös se, että ryhmässä soittaminen kehittää taitoa kuunnella toisia ja sopeuttaa oma soitto tai laulu muiden suoritukseen. Luova yhteismusisointi ja musiikkiliikunta moniaistisina toimintoina kehittävät laaja-alaisesti lapsen vuorovaikutuksellisiin suhteisiin liittyviä taitoja. Musiikilla on mahdollisuuksia auttaa sosiaalisten verkostojen syntymisessä ja yksilöiden välisten suhteiden luomisessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34264]