Kerrostalo Tornioon
Leino, Eevi (2021-05-24)
Leino, Eevi
E. Leino
24.05.2021
© 2021 Eevi Leino. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105268167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105268167
Tiivistelmä
Yhdyskuntasuunnittelun, asuntosuunnittelun (nykyaikaisen arkkitehtuurin oppiaine) ja rakennusopin yhteisprojekti aloitettiin YS:n asemakaavasuunnittelun kurssilla, jossa tutustuimme Tornion keskustassa, Suensaarella sijaitsevaan alueeseen, joka käsittää kaksi korttelia katualueineen. Alueella sijaitsee historiallisesti merkittäviä rakennuksia: Tornion kaupungintalo, käytöstä poistettu linja-autoasema, Porthanin koulu, sekä alueen rajan välittömässä läheisyydessä Tornion kirkko. Linja-autoaseman viereinen entinen torialue toimii nykyään parkkipaikkana.
Kaupunki toivoi suunnitelmilta ennakkoluulotonta lähestymistapaa ja alueen vetovoimaisuuden kasvattamista. Tavoitteeni alueen käsittelyssä oli elävöittää kaupunkikuvaa, luoda komealle kaupungintalolle sen arvoiset puitteet, sekä luoda kaupunkilaisille viihtyisä kävelykeskusta, joka mahdollistaisi ja tukisi kulttuuri- ja matkailutoimintaa omalla vahvalla identiteetillään. Suunnitelmassani aikanaan kohtaamispaikkana toiminut toritoiminta on siirretty kaupungintalon ja Porthanin koulun väliin, luoden kaupungintalolle sen ansaitseman monumentaaliaukion ja mahdollisuuden järjestää toritoiminnan lisäksi muun muassa tapahtumia. Asuinrakentaminen keskitetään kaupungintalon kaakkoispuolelle. Asuinkorttelit työntyvät katulinjaan kiinni, ja niiden jalustakerroksissa on liike-, toimisto- sekä ravintola-kahvilatiloja. Rakennusten pihatoiminnot ovat toisessa kerroksessa kansipihoilla. Korkeahkot kerrostalot hieman haastavat kaupungintaloa kaupunkikuvassa, mutta jäävät kuitenkin sitä aavistuksen matalammiksi, ja muodollaan ikäänkuin kumartavat sitä kohti. Koko alueen pysäköinti viedään asuinkortteliin maan alle.
Asuntosuunnittelun osiossa valitsin käsittelyyn eteläisimmän asuinkorttelin kerrostalon. Korkean jalustakerroksen päälle rakentuu asuinosa, jonka matalin osa on kuusikerroksinen ja eteläkärki kohoaa kahdeksanteen kerrokseen. Tärkeä osa suunnitelmaa oli kansipiha, joka jatkaa muotokieleltään viitesuunnitelman teemoja. Jokainen kerros käsittää yhdeksän yksiötä, yhdeksän kaksiota, kolme kolmiota ja kolme neliötä, yhden yhteissaunan, sekä yhteiset oleskelutilat. Ensimmäisessä kerroksessa sisäänkäyntien yhteydessä on jokaisella rapulla ulkoiluväline- ja vaunuvarastot, pesutuvat kuivaushuoneineen sekä teknisiä tiloja. Porrashuoneista on kulkuyhteys kävelykadulle, joka kulkee kansipihan ali.
Valitsin jo alkuvaiheessa rakennuksen materiaaliksi tiilen, tavoitteenani pitkäaikaiskestävyys, terveellisyys ja kierrätettävyys. Massiivitiilirakenteessa kantava rakenne on kennoharkko, ja sen molemmin puolin tiilimuuraus, jotta tiilen arkkitehtuuri tulee myös sisälle. Välipohjat ovat pääasiassa CLT-rakenteisia. Yksiaineisen rakenteen heikkoutta lämmöneristyksessä kompensoi yläpohjan lisälämmöneristys, sekä lämmön varastoituminen rakenteeseen. Kokonaisuutena, pitkällä aikavälillä uskon myös rakenteen pitkäikäisyyden tekevän siitä ympäristöystävällisemmän kuin moniaineiset rakenteet. Rakennusopin osiossa laadin rakennuksesta työ- ja detaljipiirustukset.
Kaupunki toivoi suunnitelmilta ennakkoluulotonta lähestymistapaa ja alueen vetovoimaisuuden kasvattamista. Tavoitteeni alueen käsittelyssä oli elävöittää kaupunkikuvaa, luoda komealle kaupungintalolle sen arvoiset puitteet, sekä luoda kaupunkilaisille viihtyisä kävelykeskusta, joka mahdollistaisi ja tukisi kulttuuri- ja matkailutoimintaa omalla vahvalla identiteetillään. Suunnitelmassani aikanaan kohtaamispaikkana toiminut toritoiminta on siirretty kaupungintalon ja Porthanin koulun väliin, luoden kaupungintalolle sen ansaitseman monumentaaliaukion ja mahdollisuuden järjestää toritoiminnan lisäksi muun muassa tapahtumia. Asuinrakentaminen keskitetään kaupungintalon kaakkoispuolelle. Asuinkorttelit työntyvät katulinjaan kiinni, ja niiden jalustakerroksissa on liike-, toimisto- sekä ravintola-kahvilatiloja. Rakennusten pihatoiminnot ovat toisessa kerroksessa kansipihoilla. Korkeahkot kerrostalot hieman haastavat kaupungintaloa kaupunkikuvassa, mutta jäävät kuitenkin sitä aavistuksen matalammiksi, ja muodollaan ikäänkuin kumartavat sitä kohti. Koko alueen pysäköinti viedään asuinkortteliin maan alle.
Asuntosuunnittelun osiossa valitsin käsittelyyn eteläisimmän asuinkorttelin kerrostalon. Korkean jalustakerroksen päälle rakentuu asuinosa, jonka matalin osa on kuusikerroksinen ja eteläkärki kohoaa kahdeksanteen kerrokseen. Tärkeä osa suunnitelmaa oli kansipiha, joka jatkaa muotokieleltään viitesuunnitelman teemoja. Jokainen kerros käsittää yhdeksän yksiötä, yhdeksän kaksiota, kolme kolmiota ja kolme neliötä, yhden yhteissaunan, sekä yhteiset oleskelutilat. Ensimmäisessä kerroksessa sisäänkäyntien yhteydessä on jokaisella rapulla ulkoiluväline- ja vaunuvarastot, pesutuvat kuivaushuoneineen sekä teknisiä tiloja. Porrashuoneista on kulkuyhteys kävelykadulle, joka kulkee kansipihan ali.
Valitsin jo alkuvaiheessa rakennuksen materiaaliksi tiilen, tavoitteenani pitkäaikaiskestävyys, terveellisyys ja kierrätettävyys. Massiivitiilirakenteessa kantava rakenne on kennoharkko, ja sen molemmin puolin tiilimuuraus, jotta tiilen arkkitehtuuri tulee myös sisälle. Välipohjat ovat pääasiassa CLT-rakenteisia. Yksiaineisen rakenteen heikkoutta lämmöneristyksessä kompensoi yläpohjan lisälämmöneristys, sekä lämmön varastoituminen rakenteeseen. Kokonaisuutena, pitkällä aikavälillä uskon myös rakenteen pitkäikäisyyden tekevän siitä ympäristöystävällisemmän kuin moniaineiset rakenteet. Rakennusopin osiossa laadin rakennuksesta työ- ja detaljipiirustukset.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34176]