Jos tämä on onnellisinta ja parasta mitä maailmasta löytyy, aika huonolta näyttää : löytyä-verbin polysemiaa

Abstract

Tutkin pro gradu -työssäni löytyä-verbin polysemiaa eli monimerkityksisyyttä korpusaineiston pohjalta. Kuulemani ohjeen mukaan löytyä-verbin käyttö merkityksessä ’olla olemassa’ olisi norminvastaista, minkä myös tutkimani sanakirjat ja kielenhuollon oppaat vahvistavat. Arkihavaintojeni pohjalta muodostan löytyä-verbille kolme merkitystyyppiä, jotka ovat (i) ’jotain etsitään aktiivisesti’, (ii) ’jotain havaitaan sattumalta’ ja (iii) ’jotain on olemassa’. Tutkimuksessani selvitän, voiko löytyä-verbille hahmottaa lisäksi muita merkityksiä, mikä on löytyä-verbin keskeisin merkitystyyppi, miten löytyä-verbiä käytetään puhekielisessä internetkeskustelussa ja normitetussa sanoma- ja aikakauslehtikielessä ja onko käyttö eri kielenkäyttökonteksteissa erilaista.

Aineistoni muodostuvat Kielipankin Korp-palvelussa saatavilla olevista korpuksista "1990- ja 2000-luvun suomalaisia aikakaus- ja sanomalehtiä" sekä "Suomi24 2001–2017". Ensiksi mainittu korpus sisältää nimensä mukaisesti suomalaisia sanoma- ja aikakauslehtiä 1990- ja 2000-luvuilta ja toinen korpus koostuu internetkeskustelupalsta Suomi24:n keskusteluista vuosilta 2001–2017. Kerään satunnaisotannalla molemmista korpuksista 170 esimerkkiä, jolloin koko aineistoni koostuu yhteensä 340 esimerkistä.

Tutkimukseni nojautuu teorialtaan kognitiivisen semantiikan tutkimustraditioon. Menetelmänä käytän korpuspohjaista tutkimusmetodia. Analyysini jakautuu kahteen alalukuun, joissa käsittelen erikseen sanoma- ja aikakauslehtiaineistoni ja keskustelupalsta-aineistoni. Jaan esimerkit kolmeen edellä esiteltyyn ryhmään intuitioni perusteella. Esitän jokaisesta ryhmästä tyyppiesimerkkejä ja kerron, millä perusteella teen luokittelua. Paikoitellen pohdin tarkemminkin esimerkkilauseiden semantiikkaa.

Ensimmäisen tutkimuskysymykseni mukaan selvitän, millaisia merkityksiä löytyä-verbille voi hahmottaa. Jo ennen analyysin aloittamista nimesin kolme ryhmää, jotka esittelin edellä. Niiden lisäksi analyysin aikana vastaan ei tullut esimerkkejä, jotka eivät olisi sopineet mihinkään kolmesta ryhmästä, sen sijaan joidenkin esimerkkien sijoittaminen yksiselitteisesti vain yhteen ryhmään osoittautui vaikeaksi. Siispä voin todeta oman aineistoni valossa, että verbille löytyä voidaan hahmottaa ainakin kolme eri merkitystä, jotka ovat (i) ’jotain etsitään aktiivisesti’, (ii) ’jotain havaitaan sattumalta’ ja (iii) ’jotain on olemassa’. Verbin löytyä keskeisin merkitystyyppi on molemmissa aineistoissa ’jotain etsitään aktiivisesti’. Sekä sanoma- ja aikakauslehtiaineistossa että keskustelupalsta-aineistossa noin puolet esimerkeistä sijoittui mainittuun ryhmään. Yksi huomattavimmista eroista löytyä-verbin käytössä internetkeskustelun ja aikakaus- ja sanomalehtikielen välillä on ryhmän (ii) ’jotain havaitaan sattumalta’ suurempi koko lehtiaineistossa keskustelupalsta-aineistoon verrattuna. Kaiken kaikkiaan verbin löytyä käyttö ei kuitenkaan ole merkittävästi erilaista eri aineistoissani.

Löytyä-verbiä tai sen polysemiaa ei ole tässä laajuudessa aiemmin tutkittu, ja siten tutkielmani tuokin esille uutta tietoa löytyä-verbistä todellisissa kielenkäyttötilanteissa ja tarkentaa ja täydentää sille annettuja sanakirjamerkityksiä. Aikaisemmin norminvastaisena pidetty käyttö eksistentiaalisessa merkityksessä on molemmissa aineistoissani vahvasti edustettuna, ja voi ollakin, että ohje vältettävästä käytöstä on väljentynyt nykyisissä kielenhuollon linjauksissa.