Warnings in George Washington’s farewell address : parallels in policies from the 18th century

Abstract

George Washington’s Farewell Address contains warnings from the First President to future generations, which seek to guide them from making the same mistakes he did, or perceived to be a threat in the near future. These warnings, however, are not only applicable to contemporary events: this thesis will discuss parallels, with events from the past and in more recent times, to establish a continuum within Washington’s warnings. Through these parallels, it is possible to view the practical effects of the ideas presented by Washington, and make conclusions of their functionality.

He warned from establishing foreign entanglements that might lead United States to war, and cause disruptions in national unity. This warning originated from Washington’s personal experiences with the French Revolution, which placed the United States in a difficult position to choose between their biggest trading partner, Britain, and their established alliance with France. In examining similar dilemmas from a modern perspective, it is shown that Washington’s ideas are no longer functional in practice, though still maintain some pertinence as issues created by alliances are common.

His warnings of party spirit sought to remind the American people that partisanship may lead to fracturing of internal order and to suppression of the ideals of liberty. While it is shown to be a reality that parties hold opinions that often times are in opposition with one another, it is also true that argumentation is important for the democratic process.

Lastly, Washington promoted neutrality in commerce with foreign nations, as showing preference or subjectivity to any could create tensions with other nations. Such occurred during Washington’s second term, when United States chose to sign a treaty with Britain, showing preference in their treatment of the two belligerents at war. Furthermore, discussion around Washington’s warnings not to apply force through commercial strategy is discussed, and shown to be true: there is no benefit found to forceful coercion over peaceful investment.

George Washingtonin jäähyväispuhe sisältää varoituksia Yhdysvaltain ensimmäiseltä presidentiltä. Hän pyrki sillä varoittamaan muodostuvaa yhteiskuntaa tekemästä samoja virheitä, jotka hän teki, tai havaitsi muodostuvan ollessaan presidentti. Nämä varoitukset ovat merkityksellisiä nykyaikanakin, jonka osoitan rinnastamalla tapahtumia läpi eri aikakausien. Näiden kautta muodostan jatkumon, joiden kautta on mahdollista osoittaa Washingtonin ideoiden ilmaantuminen käytännössä.

Washington varoitti muodostamasta kansainvälisiä suhteita, jotka voivat johtaa Yhdysvallat sotaan ja aiheuttaa kansakunnan hajoamisen. Tämä varoitus on lähtöisin hänen omista kokemuksistaan Ranskan vallankumouksen ajalta, joka asetti Yhdysvallat hankalaan asemaan. Heidän täytyi valita suurimman kauppakumppani Britannian ja aikaisemman kansainvälisen velvoitteen välillä. Samankaltaisia ongelmatilanteita tarkastellessa nykyaikana, on mahdollista huomata Washingtonin aikaisen puolueettomuuden toimimattomuuden. On hänen varoituksessaan kumminkin perää, joka on huomattavissa ongelmista, jotka vaivaavat nykyisiäkin liittolaisia.

Hänen huomionsa puolueen hengestä varoitti yhteiskunnassa elävästä erimielisyyksistä, jotka voivat tuhota kansallisen järjestyksen, tai vaurioittaa vapautta. Vaikka on todellisuutta, että puolueilla on usein erimielisyyksiä, ei tämä ole välttämättä huono asia. Keskustelussa tuon esille argumentin, jossa puolueen henki on merkityksellinen mielipiteiden muodostamiselle, sekä demokraattisen prosessin puolustamisessa.

Myös hänen keskustelunsa puolueettomuudesta kaupankäynnissä vieraiden maiden kanssa varoitti mahdollisuudesta vaurioittaa kansainvälistä rauhaa, mikäli Yhdysvallat osoittaa suosiotaan yhdelle valtiolle ylitse muiden. Tämä tapahtui Washingtonin toisen kauden aikana, jolloin Yhdysvallat päättivät allekirjoittaa sopimuksen Iso-Britannian kanssa, joka osoitti suosiota kahden sotivan maan välillä. Tämän lisäksi keskustelen kaupallisen strategian toimivuudesta asettaessa voimatoimenpiteitä maata vastaan, verrattuna rauhallisempiin toimenpiteisiin, jossa osoitan voiman olevan vähemmän hyödyllinen lähestymistapa verrattuna maahan investointiin.