Tuloksenjärjestely suomalaisissa pörssiyhtiöissä analyytikoiden tulosennusteisiin pääsemiseksi

Abstract

Tämän pro gradun tarkoituksena on selvittää, järjestelevätkö suomalaiset pörssiyhtiöt tulostaan harkinnanvaraisia muuntoeroja käyttäen, jotta analyytikoiden tulosennusteet voitaisiin saavuttaa. Aiheesta on tehty paljon tutkimusta erityisesti Yhdysvalloissa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sellaisilla yrityksillä, jotka pääsevät analyytikoiden tulosennusteisiin, on keskimäärin enemmän harkinnanvaraisia muuntoeroja tilinpäätöksessään. Tutkimustulokset ovat osoittaneet tulosyllätysten jakaumia tarkasteltaessa myös, että hieman nollan negatiiviselle puolelle tulosennusteesta jäävien havaintojen määrä on epätavallisen pieni, kun taas vastaavasti juuri nollan positiiviselle puolelle pääsevien määrä on poikkeuksellisen suuri. Tämän tutkimuksen hypoteesit on asetettu aiempien tutkimusten perusteella.

Tämän tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisista pörssiyhtiöistä vuosilta 2008–2018. Aineisto analyytikoiden tulosennusteista ja yhtiöiden tilinpäätöstiedoista on kerätty Thomson Reutersin Datastream -tietokannasta. Tässä tutkimuksessa harkinnanvaraisten muuntoerojen estimoimiseksi käytetään Jonesin (1991) alkuperäistä mallia, jota on käytetty laajasti aiemmassa tutkimuksessa. Harkinnanvaraisten muuntoerojen ja sen suhdetta, kuinka monta kertaa yritys onnistuu tilikauden aikana pääsemään tulosennusteeseen, tarkastellaan tutkimuksessa tilastollisten tunnuslukujen ja jakaumien avulla.

Saadut tutkimustulokset eivät tue asetettuja hypoteeseja. Tutkimustulokset eivät anna vahvistusta sille olettamukselle, että pörssiyhtiöt Suomessa järjestelisivät tulostaan analyytikoiden tulosennusteisiin pääsemiseksi. Aineiston perusteella ei myöskään voida sanoa, että yritykset erityisesti välttelisivät negatiivisia tulosyllätyksiä, sillä graafisesti esitettynä pienten negatiivisten tulosyllätysten kohdalla ei näytä olevan laskua havaintojen määrässä. Vastaavasti myöskään pienten positiivisten tulosyllätysten osalta jakaumassa ei ole merkittävää kasvua. Tuloksenjärjestely on aineiston yritysten keskuudessa enimmäkseen tulosta pienentävää, riippumatta siitä, kuinka monta kertaa tulosennusteeseen päästään tilikauden aikana.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden tuloksenjärjestelyn tarkempaa analysointia varten olisi mielenkiintoista jatkotutkimuksin selvittää, mitkä tulostavoitteet suomalaisissa pörssiyhtiöissä koetaan keskeisimmiksi, ja kuinka tuloksenjärjestelyä ilmenee suhteessa näihin tavoitteisiin.