Metalinguistic awareness and the cross-linguistic influence of L2 English as resources in the acquisition of L3 Swedish : perspectives from Finnish university students

Abstract

This thesis is concerned with metalinguistic awareness (MLA) and cross-linguistic influence (CLI) and how they could potentially be utilized by Finnish students in their acquisition of L3 Swedish. Metalinguistic awareness has been defined as the ability to think about language, while cross-linguistic influence refers to the way in which acquired languages affect one another. The research questions set for the study contemplated whether Finnish students could utilize their metalinguistic awareness of L2 English in their acquisition of L3 Swedish, and whether the cross-linguistic influence of L2 English has a positive or negative effect on the acquisition process. In this qualitative study, four university level students pursuing L3 Swedish participated in a semi-structured interview regarding their past and present language studies. They were first presented with general questions about their language studies, after which they were tasked with translating English and Swedish sentences as a way to activate their MLA and to enhance their recollection of cross-linguistic similarities. Finally, they were prompted to assess how L2 English has affected their acquisition of L3 Swedish and whether they had consciously utilized English in some manner during their TLA process. A thematic analysis of the interviews produced findings that would suggest that the participants had benefitted from their earlier L2 English competence in their acquisition of L3 Swedish. The participants had utilized their metalinguistic awareness of English to enhance their acquisition and production of Swedish. Additionally, the CLI of English had aided the acquisition of linguistic features that are similar to those used in Swedish, although some interference had also occurred. These instances of MLA and CLI were most notable in the earliest stages of the third-language acquisition (TLA) process, potentially warranting future research on individuals who are at an earlier stage of their TLA process.

Tämä tutkielma käsittelee metakielellistä tietoisuutta (’metalinguistic awareness’), kieltenvälistä vaikutusta (’cross-linguistic influence’) ja niiden mahdollisia sovelluksia suomalaisopiskelijoiden ruotsin omaksumisessa. Metakielellinen tietoisuus on määritelty kyvyksi ajatella kieltä tietoisesti, kun taas kieltenvälinen vaikutus viittaa tapaan, jolla omaksutut kielet vaikuttavat toisiinsa. Tutkielmalle asetetut tutkimuskysymykset liittyivät suomalaisten ruotsinopiskelijoiden kykyyn hyödyntää metakielellistä tietoisuuttaan englannista heidän ruotsin omaksumisessaan sekä aiemmista englanninopinnoista aiheutuvaan positiiviseen ja negatiiviseen kieltenväliseen vaikutukseen. Kvalitatiiviseen tutkimukseen osallistuneita neljää yliopistotason ruotsinopiskelijaa haastateltiin heidän entisiin ja nykyisiin kieliopintoihinsa liittyen. Heille esitettiin ensin yleisiä kysymyksiä kieltenopiskelusta, jonka jälkeen he suorittivat englannin- ja ruotsinkielisiä käännöstehtäviä metakielellisen tietoisuuden aktivoimiseksi ja kieltenvälisten samankaltaisuuksien muistamisen parantamiseksi. Lopuksi heitä pyydettiin arvioimaan miten englanti toisena kielenä on vaikuttanut ruotsin omaksumiseen kolmantena kielenä ja miten he ovat mahdollisesti hyödyntäneet englantia tietoisesti ruotsinopinnoissaan. Haastatteluista tuotetun temaattisen analyysin tulokset implikoivat, että haastateltavat olivat hyötyneet aiemmista englannin opinnoistaan ruotsin omaksumisessa. Haastateltavat olivat hyödyntäneet metakielellistä tietoisuuttaan englannista parantaakseen ruotsin omaksumista ja tuottamista. Tämän lisäksi englanti oli auttanut haastateltavia omaksumaan ruotsin kielestä englannin kielen kaltaisia ominaisuuksia kieltenvälisen vaikutuksen kautta, vaikkakin myös interferenssiä oli ilmennyt. Metakielellinen tietoisuus ja kieltenvälinen vaikutus vaikuttivat ruotsin omaksumiseen eritoten kielenomaksumisen varhaisimmissa vaiheissa, joten aiheeseen liittyviä jatkotutkimuksia voisi mahdollisesti kohdistaa varhaisemman vaiheen kielenoppijoihin.