Gastroskopialähetteen indikaatiot, oireet ja löydökset
Ahlstrand, Kim; Alahautala, Mikko (2021-02-08)
K. Ahlstrand; M. Alahautala
08.02.2021
© 2021 Kim Ahlstrand, Mikko Alahautala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102091116
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102091116
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään 51:n OYS:n vatsakeskukseen potilaan gastroskopialähetteitä sekä gastroskopian löydöksiä vuonna 2017. Tutkimus on luonteeltaan retrospektiivinen ja kvantitatiivinen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ei-hälyttävien oireiden kehittymissuuntia, sekä arvioida saapuneiden lähetteiden laatua.
Aineisto tutkimukseen kerättiin OYS:ssa käytettävästä ESKO-potilastietojärjestelmästä. Lähetteiden laatua tarkasteltiin vertaamalla lähetteitä Käypä Hoito -suosituksen kriteereihin erikoissairaanhoitoon ja gastroskopiaan lähettämisestä. Tutkimuksen eri muuttujien välistä yhteyttä selvitettiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että valtaosa potilaista pääsee gastroskopiaan joko 1–2:n (n=24) tai 7–8:n (n=24) kuukauden kuluttua lähetteen tekemisestä. Vain kolmen potilaan kohdalla gastroskopia tehtiin 3–6 kuukauden kuluttua lähetteen tekemisestä.
Tutkimuksessa havaittiin, että huolestuneet potilaat pääsivät gastroskopiaan aikaisemmin (p=0,045). Minkään gastroskopialöydöksen ja Käypä hoito -suosituksen toteutumisen välillä ei löydetty merkitseviä yhteyksiä. Tutkittavista yhdeksän lähete ei ollut Käypä Hoito -suositusten mukainen. Tutkimuksen merkittävin tutkimusongelma oli pieni otoskoko (n=51), joka johti pahanlaatuisten löydösten korostumiseen. Tutkimukseen sisältyy myös kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee ylävatsavaivoja sekä ruokatorven syöpäsairauksia. Tutkimuksen liitteenä on potilastapaus aineiston ainoasta syöpätapauksesta.
Aineisto tutkimukseen kerättiin OYS:ssa käytettävästä ESKO-potilastietojärjestelmästä. Lähetteiden laatua tarkasteltiin vertaamalla lähetteitä Käypä Hoito -suosituksen kriteereihin erikoissairaanhoitoon ja gastroskopiaan lähettämisestä. Tutkimuksen eri muuttujien välistä yhteyttä selvitettiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että valtaosa potilaista pääsee gastroskopiaan joko 1–2:n (n=24) tai 7–8:n (n=24) kuukauden kuluttua lähetteen tekemisestä. Vain kolmen potilaan kohdalla gastroskopia tehtiin 3–6 kuukauden kuluttua lähetteen tekemisestä.
Tutkimuksessa havaittiin, että huolestuneet potilaat pääsivät gastroskopiaan aikaisemmin (p=0,045). Minkään gastroskopialöydöksen ja Käypä hoito -suosituksen toteutumisen välillä ei löydetty merkitseviä yhteyksiä. Tutkittavista yhdeksän lähete ei ollut Käypä Hoito -suositusten mukainen. Tutkimuksen merkittävin tutkimusongelma oli pieni otoskoko (n=51), joka johti pahanlaatuisten löydösten korostumiseen. Tutkimukseen sisältyy myös kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee ylävatsavaivoja sekä ruokatorven syöpäsairauksia. Tutkimuksen liitteenä on potilastapaus aineiston ainoasta syöpätapauksesta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38841]