Oppimisen tavoitteiden ja strategioiden asettelu yhteisöllisen oppimisen tilanteissa seitsemännen luokan oppilailla

Abstract

Oppimisen itsesäätely nähdään aktiivisena prosessina, jossa oppijat asettavat tavoitteita omalle oppimiselleen ja pyrkivät saavuttamaan ne seuraamalla, säätelemällä ja hallinnoimalla kognitiotaan, motivaatiotaan ja käyttäytymistään. Kun oppimisen säätely tapahtuu ryhmässä, puhutaan jaetusta säätelystä. Oppimisen jaetun säätelyn ennakointivaiheessa ryhmä hyödyntää yhteistä tietoa tehtävästä neuvotellakseen yhteisen tavoitteen ja strategian tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteisöllisesti tapahtuva oppiminen mahdollistaa yhdessä oppimisen. Yhteisöllisessä oppimisessa ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä, jossa tavoitteena on jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenten kanssa.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan oppimisen tavoitteiden ja strategioiden asettelua yhteisöllisen oppimisen kontekstissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, asettavatko oppilasryhmät jaettuja tavoitteita ja strategioita. Lisäksi tavoitteena on tutkia, kuinka tarkkoja ja minkä tyyppisiä tavoitteita oppilasryhmät asettavat oppimiselleen. Edelleen tavoitteena on selvittää, millaisia oppimisstrategioita oppilasryhmät suunnittelevat käyttävänsä tavoitteiden saavuttamiseksi. Teoreettisessa viitekehyksessä avataan yhteisöllisen oppimisen, oppimisen säätelyn, tavoitteenasettelun ja oppimisstrategioiden käsitteistöä ja teoriaa.

Tutkimusaineisto on kerätty osana Oulun yliopiston CLEVER ( Making Complex Learning Processes Visible for Enabling Regulation) -tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 94 seitsemännen luokan oppilasta, joista muodostettiin 30 oppilasryhmää. Tutkimusaineisto koostuu oppilasryhmien tavoite- ja strategiavastauksista. Tutkimus on toteutettu laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä hyödyntäen. Aineiston analyysissä on käytetty sekä teoriaohjaavaa että aineistolähtöistä lähestymistapaa.

Tutkimustulokset osoittavat, että suurin osa oppilasryhmistä asetti jaetun tavoitteen yhteisöllisen oppimisen tilanteissa. Tutkimuksessa esiintyi myös oppimistilanteita, joissa jaettua tavoitetta ei onnistuttu asettamaan. Jaetun oppimisstrategian asettaminen osoittautui tutkimuksessa haastavammaksi, sillä sen asettaminen epäonnistui lähes puolessa oppimisen tilanteissa. Oppilasryhmien asettamista tavoitteista suurin osa painottui suoritukseen. Tarkkuuden näkökulmasta oppilasryhmät asettivat vain vähän korkean tason tavoitteita. Oppimisstrategiana ryhmät suunnittelivat käyttävänsä pääosin resurssienhallintastrategioita, joissa korostui työskentelyn aktiivisuuden säätelyyn liittyvät strategiat. Tutkimuksen johtopäätös on, että oppilasryhmät eivät onnistuneet neuvottelemaan yhteisiä tavoitteita ja strategioita ja näin ollen yhteisöllisen oppimisen lähtökohdat voivat jäädä toteutumatta. Tutkimustulosten perusteella oppilaat tarvitsevat tukea tavoitteiden ja strategioiden asetteluun niin yksilö- kuin ryhmätasolla.