Seksityön representaatiot Essi Henrikssonin romaanissa Ilmestys ja Elina Loisan romaanissa Julkeat

Abstract

Tutkielmani aiheena on seksityön representaatiot suomalaisissa 2000-luvun teoksissa. Keskityn erityisesti Essi Henrikssonin (nyk. Tammimaa) romaaniin Ilmestys (2007) ja Elina Loisan romaaniin Julkeat (2010). Erittelen seksityön kuvauksia verraten niitä toisiinsa sekä tutkimuksiin tosielämän seksityöstä. Tarkempana kiinnostukseni kohteena on samansukupuolisen seksuaalisuuden esiintyminen yhdessä seksityön kanssa. Tätä tutkin tarkastelemalla laajemmin teoksia, joissa seksiä myy vapaaehtoisesti suomalainen yli 18-vuotias nainen. Näihin teoksiin kuuluvat Laura Gustafssonin Huorasatu (2011), Elina Tiilikan Punainen mekko (2010) sekä Heli Slungan ja Jaana Seppäsen Lapin Lolita (2016).

Tutkimusotteeni on tosielämään kontekstualisoiva ja lähden olettamuksesta, että seksityö on työtä, jonka henkilö voi suhteellisen vapaaehtoisesti valita. Tutkielmani kiinnittyy myös queer-tutkimuksen piiriin. Ilmestystä ovat aiemmin analysoineet Sanna Karkulehto Seksin mediamarkkinoissa (2011) sekä hän yhdessä Ilmari Leppihalmeen kanssa artikkelissa ”Työtä töiden joukossa? Seksuaalisuus, kaupallisuus ja toimeentulon pakko kotimaisessa nykykirjallisuudessa” (2018). Suhteutan omaa analyysiäni heidän näkemyksiinsä. Tosielämän seksityötä käsittelevistä tutkimuksista nojaan eniten Anna Kontulan tutkimukseen Punainen eksodus: Tutkimus seksityöstä Suomessa (2008).

Sekä Ilmestyksessä että Julkeissa voi nähdä yhtäläisyyksiä tutkimustuloksiin tosielämän seksityöstä. Ilmestyksessä korostuu Sanjan seksityö työnä, kun se vertautuu hänen kumppaninsa Johannan fyysisesti raskaaseen työhön mainosten pakkaajana. Totean heidän molempien olevan itsenäisiä subjekteja, tosin kapitalistisen järjestelmän alaisina. Julkeiden minäkertojan tekemä seksityö korostaa seksityön marginaalista asemaa, sillä hän valitsee sen selviytyäkseen itsenäisesti ilman yhteiskunnan hyväksymiä töitä tai sosiaalitukia. Minäkertojan seksityötä värittää tietynlainen epärehellisyys ja seksityössä epätavalliset asetelmat, mutta samalla hänellä on vahva ammatti-identiteetti rakkauden ja seksin ammattilaisena. Sanjan työtavat yhtenevät tosielämän seksityön kanssa enemmän kuin minäkertojan seksityö. Teoksissa tulee ilmi, kuinka seksityö on ensisijaisesti vaihtoehto matalan koulutustason pienipalkkaisille aloille.

Samansukupuolisen seksuaalisuuden liittyminen seksin myymiseen on aineistossani enemmän sääntö kuin poikkeus. Tämä voisi juontua normatiivisen heteroseksuaalisuuden vahvasta asemasta yhteiskunnassa: sitä ei uskalleta horjuttaa liittämällä heteroseksuaalisuuteen niinkin stigmatisoitua aihetta kuin seksityötä. Toinen tulkintamahdollisuus on, että kytkös kumpuaa tosielämän seksityöstä, joka voi monella tapaa houkutella seksuaalivähemmistöjen edustajia sekä toisaalta tarjota myyjille mahdollisuuden tutkia omaa seksuaalisuuttaan. Kytkös voi myös liittyä samansukupuolisen seksuaalisuuden esitysten lisääntymiseen ja niiden kanonisen aseman vahvistumisen 2000-luvun suomalaisessa kirjallisuudessa. Tällöin seksityön mukaan tuleminen voisi liittyä hieman myöhempään käänteeseen, jossa kirjallisuus asettuu kritisoimaan uusliberalismia ja minän markkinoitumista.