Critical Aspects to Third Culture Kid terminology and research

Abstract

With globalization and growing numbers of migration, an increasing number of children have transnational lifestyles and are spending parts of their developmental years in multiple cities and countries. Research about the benefits and downsides of a cross-cultural lifestyle has been around since the 1960s and developed under the name of Third Culture Kids (TCK). The research and term, however, are not acknowledged in wider academia. This literature review follows a critical approach with autoethnographic qualities and answers the following research questions: what are the challenges in TCK terminology and what are the challenges in TCK research?

The literature review determines that the challenges in TCK terminology are the lack of coherence and unity in the terminology, and the literature and research not defining its main concept of culture nor explaining the theorists the viewpoint is informed by. The challenges in TCK research are determined to be the omission of differentiating factors between the participants in the research and the contradiction between results of TCK studies with the results of studies of similar topics in other fields of research. Based on the literature review, the suggestion is made for TCK research to use theories and models from other fields of research to further develop and clarify the term and literature. The suggestion is made for TCK research to expand on its quantitative research with a focus on the components of reliability, validity, and generalizability while maintaining and growing upon its strong foundation of qualitative research.

Globalisaation ja maahanmuuttajien kasvavien määrien myötä yhä useammat lapset elävät monikansalaisittain viettäen heidän kehitysvuosiaan eri kaupungeissa ja eri maissa. Tutkimusta monikulttuurisen elämäntyylin positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista on tehty 1960-luvulta lähtien “Kolmannen Kulttuurin Lapset” nimellä. Suomen kontekstissa Kolmannen Kulttuurin Lapsia nimitetään usein matkalaukkulapsiksi. Tutkimusta Kolmannen Kulttuurin Lapsista ei kuitenkaan tunnisteta laajemmin akateemisessa maailmassa. Tämä autoetnografisia piirteitä sisältävä kirjallisuuskatsaus ottaa kriittisen näkökulman ja vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: mitkä ovat haasteet Kolmannen Kulttuurin Lapset terminologiassa ja mitkä ovat haasteet Kolmannen Kulttuurin Lapset tutkimuksissa?

Kirjallisuuskatsauksessa selviää, että haasteet Kolmannen Kulttuurin Lapset terminologiassa ovat yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden puute, sekä kirjallisuuden tärkeimmän käsitteen- kulttuurin- määrittelemättä jättäminen. Haasteet tutkimuksessa ovat tutkimuksiin osallitujien eriyttävien osatekijöiden huomiotta jättäminen ja ristiriidat Kolmannen Kulttuurin Lapset- tutkimustulosten ja muiden aihealueiden samankaltaisten tutkimustulosten välillä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella ehdotan, että Kolmannen Kulttuurin Lapset- tutkimus hyödyntäisi muiden tutkimusalueiden teorioita ja malleja syventääkseen ja selkeyttääkseen tutkimusta. Ehdotan myös, että Kolmannen Kulttuurin Lapset- tutkimus kasvaisi ja rakentuisi vahvan laadulliseen tutkimukseen perustuvan pohjansa päälle. Sen rinnalle olisi tärkeää saada määrällistä tutkimusta, joka keskittyisi validiteetin, reliabiliteetin ja yleistyksen komponentteihin.