Menetelmiä asiantuntijaorganisaation henkilöstön osaamisen kehittämiseen

Abstract

Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan asiantuntijaorganisaation henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tutkimuskysymykseksi valikoitui: Millaisten erilaisten konkreettisten menetelmien kautta asiantuntijaorganisaation henkilöstön osaamista voidaan kehittää? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja valittu aineisto sisältää monipuolisesti niin kotimaisia kuin kansainvälisiä lähteitä. Tutkielmassa lähdetään liikkeelle määrittelemällä organisaation ja asiantuntijaorganisaation käsitteitä. Organisaatio tarkoittaa ihmisten elämään vaikuttavaa sosiaalista toimijaa, jonka syntymisen perustana on jokin tavoite. Asiantuntijaorganisaatio määritellään organisaatioksi, jolle tyypillistä ovat pitkälle koulutettu henkilöstö, palveluiden tuottaminen ja kehittäminen sekä suuri riippuvuus ihmisistä.

Tämän jälkeen tutkielmassa selvennetään sitä, mitä osaamisella organisaatiossa tarkoitetaan. Organisaatiolle osaaminen on edellytys strategiselle kyvykkyydelle, organisaation työntekijöille edellytys työssä menestymiseen ja organisaation esimiehille väline tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on sitä, että henkilöstön osaaminen pyritään saamaan vastaamaan tehtävän vaatimuksia. Osaamisen kehittämisen välineenä käytetään osaamisen johtamista, johon liittyvät kaikki ne toimet, joiden kautta pyritään ylläpitämään ja lisäämään osaamista organisaatiossa. Tutkielmassa tarkasteltaviksi osaamisen kehittämisen menetelmiksi valikoituivat perehdyttäminen, kehityskeskustelu, täydennyskoulutus, henkilökierto ja mentorointi.

Tuloksista ilmenee, että esitellyillä osaamisen kehittämisen menetelmillä on yhteinen päämäärä eli organisaation henkilöstön asiantuntijuuden parantaminen, mutta menetelmät ovat toteutustavoiltaan erilaisia. On tärkeää, että arvioidaan tapauskohtaisesti, mikä menetelmä sopii kuhunkin tilanteeseen ja kullekin työntekijälle parhaiten. Osaamisen kehittämisen menetelmien toteutus käytännössä tulee suunnitella huolellisesti, jotta kehittämistoimista voidaan hyötyä mahdollisimman paljon. Tutkielman luotettavuutta tukevat tutkijan objektiivisuus läpi tutkimusprosessin, monipuolinen ja johdonmukaisesti laadittu teoreettinen viitekehys, perustellusti tehdyt johtopäätökset sekä kattava lähteiden käyttö.