Interpersoonallinen ohjanta masennuksen ehkäisevässä työssä osana yläkoulun oppilashuoltoa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulun oppilashuollon ennaltaehkäisevän työn merkitystä nuorten masennuksen hoidossa sekä interpersoonallisen ohjannan menetelmää tässä kokonaisuudessa. Tutkimusmenetelmänä käytetään narratiivista kirjallisuuskatsausta. Mielenterveysongelmien katsotaan yleistyvän juuri nuoruuden ikävaiheessa. Suomalaisissa yläkouluissa sekä toisen asteen koulutuksissa kohdataan poikkeuksetta masentuneita nuoria. Nuorille kohdennetut mielenterveyspalvelut ovat kuitenkin monihallinnollisia ja pirstaleisia, eikä nuorten hoitoon ole luotu Suomessa selkeää kansallista mallia. Erikoissairaanhoidon sekä perustasonpalveluiden keskuudessa ei ole siten aina selkeää, kenelle vastuu nuoren hoidosta oikeastaan kuuluu.

Lähes jokainen suomalainen nuori käy julkista yläkoulua. Tämän vuoksi koulu on keskeinen ympäristö, jossa mielenterveyden ongelmia voidaan seuloa jo niiden varhaisessa vaiheessa. Yläkoulun oppilashuollolla voidaan siten nähdä keskeinen rooli nuorten masennuksen varhaisessa tunnistamisessa sekä tuen järjestämisessä. Oppilashuollon rooli on lähtökohtaisesti lain mukaan ennaltaehkäisevää työtä. Ehkäisevällä työllä eli preventiolla voidaan vaikuttaa merkittävästi masennusjakson kestoon, hoitoennusteeseen sekä ehkäisemään toistuvia masennustiloja.

Interpersoonallinen psykoterapia on tehokas masennuksen hoitomuoto. Vuosina 2016–2017 espoolaisissa yläkouluissa otettiin käyttöön interpersoonallinen ohjanta, joka on interpersoonallisesta psykoterapiasta kehitetty lyhyt versio. Menetelmään koulutettiin oppilashuollossa työskenteleviä koulukuraattoreita, -psykologeja sekä -terveydenhoitajia. Interventiota on tutkittu vasta vähän, mutta sen tehokkuudesta sekä sovellettavuudesta kouluympäristöön on saatu myönteisiä tuloksia erityisesti lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Interpersoonallinen lähestymistapa keskittyy tarkastelemaan ensisijaisesti masennusoireiden yhteyttä yksilön sosiaalisiin suhteisiin ja toimintaan. Menetelmällä ei voida korvata muita perustason palveluita tai erikoissairaanhoitoa, mutta sillä on nähtävä merkityksellinen rooli niiden rinnalla masennuksen seulonnassa ja varhaisessa tuessa.