Luonnonympäristöjen suhde aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön sekä tarkkaavuuteen
Kinnunen, Olli (2021-04-28)
Kinnunen, Olli
O. Kinnunen
28.04.2021
© 2021 Olli Kinnunen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105047697
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202105047697
Tiivistelmä
Ympäristöjen merkitys on lisääntynyt viime aikoina kasvatuksessa ja koulutuksessa. Samaan aikaan luonnonympäristöjen positiiviset vaikutukset ovat olleet esillä monilla eri aloilla. Halusin selvittää, kytkeytyvätkö luonnonympäristöjen vaikutukset myös erityispedagogisiin ilmiöihin.
Tarkkaavuuden elpymisen teorian mukaan luonnonympäristöjen positiiviset psyykkiset vaikutukset johtuvat tarkkaavuuden elpymisestä, eli kuormittuneen tarkkaavuuden palautumisesta. Myös erityispedagogiikassa sekä koulussa korostuvat tarkkaavuuteen ja siihen liittyvän aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyvät tuen tarpeet. Rajasinkin tutkielmani aiheen erityispedagogisen ja luonnonympäristöjä koskevan taustateorian avulla.
Kandidaatintutkielmassani perehdyn integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla aiempaan tutkimustietoon luonnonympäristöjen vaikutuksista tarkkaavuuteen sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireisiin. Päädyin rajaaman katsauksen aineiston yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 2010 jälkeen tehtyihin tutkimuksiin. Katsausaineistoni koostui 11 tutkimuksesta. Analysoin tutkimusten tarjoamaa näyttöä kriittisesti jatkuvan vertailun menetelmään tukeutuen.
Katsaukseni ensimmäinen päälöydös oli, että luonnonympäristöillä saattaa olla positiivisia vaikutuksia tarkkaavuuteen ja sen kehittymiseen. Toinen päälöydös oli, että luonnonympäristöt saattavat lievittää ADHD-oireita, ja mahdollisesti ehkäisevät oireiden etenemistä diagnoosikynnyksen ylittävälle tasolle. Näyttö eri ympäristöjen, kuten koulun tai kodin ympäristön vaikutuksista jäi vielä epävarmaksi. Lisäksi katsauksessa selvisi, että ilmansaasteiden määrä voi olla merkittävä selittäjä luonnonympäristöjen positiivisten vaikutusten takana. Yleisesti ottaen katsauksessa tutkitun näytön vakuuttavuutta alensi tutkimusten metodologisesti vaihteleva laatu.
Positiivisista löydöksistä huolimatta näyttö on edelleen alustavaa, ja jatkossa tarvitaankin lisätutkimusta, jossa pyritään toistamaan ja tarkentamaan saatuja löydöksiä luotettavilla koeasetelmilla. Saadut löydökset kannustavat pohtimaan koulujen ja päiväkotien ympäristön vihreyden ja luonnonympäristössä toteutettavan pedagogiikan merkitystä kasvatuksen, oppimisen ja erityispedagogisten ilmiöiden kannalta.
Tarkkaavuuden elpymisen teorian mukaan luonnonympäristöjen positiiviset psyykkiset vaikutukset johtuvat tarkkaavuuden elpymisestä, eli kuormittuneen tarkkaavuuden palautumisesta. Myös erityispedagogiikassa sekä koulussa korostuvat tarkkaavuuteen ja siihen liittyvän aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön liittyvät tuen tarpeet. Rajasinkin tutkielmani aiheen erityispedagogisen ja luonnonympäristöjä koskevan taustateorian avulla.
Kandidaatintutkielmassani perehdyn integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla aiempaan tutkimustietoon luonnonympäristöjen vaikutuksista tarkkaavuuteen sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireisiin. Päädyin rajaaman katsauksen aineiston yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuoden 2010 jälkeen tehtyihin tutkimuksiin. Katsausaineistoni koostui 11 tutkimuksesta. Analysoin tutkimusten tarjoamaa näyttöä kriittisesti jatkuvan vertailun menetelmään tukeutuen.
Katsaukseni ensimmäinen päälöydös oli, että luonnonympäristöillä saattaa olla positiivisia vaikutuksia tarkkaavuuteen ja sen kehittymiseen. Toinen päälöydös oli, että luonnonympäristöt saattavat lievittää ADHD-oireita, ja mahdollisesti ehkäisevät oireiden etenemistä diagnoosikynnyksen ylittävälle tasolle. Näyttö eri ympäristöjen, kuten koulun tai kodin ympäristön vaikutuksista jäi vielä epävarmaksi. Lisäksi katsauksessa selvisi, että ilmansaasteiden määrä voi olla merkittävä selittäjä luonnonympäristöjen positiivisten vaikutusten takana. Yleisesti ottaen katsauksessa tutkitun näytön vakuuttavuutta alensi tutkimusten metodologisesti vaihteleva laatu.
Positiivisista löydöksistä huolimatta näyttö on edelleen alustavaa, ja jatkossa tarvitaankin lisätutkimusta, jossa pyritään toistamaan ja tarkentamaan saatuja löydöksiä luotettavilla koeasetelmilla. Saadut löydökset kannustavat pohtimaan koulujen ja päiväkotien ympäristön vihreyden ja luonnonympäristössä toteutettavan pedagogiikan merkitystä kasvatuksen, oppimisen ja erityispedagogisten ilmiöiden kannalta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34357]