Lapsen osallisuus esiopetuksessa : aikuisen rooli. Päiväkodin arjessa näkyviä lapsen osallisuutta edistäviä toimintoja
Pelttari, Jaana (2021-04-20)
Pelttari, Jaana
J. Pelttari
20.04.2021
© 2021 Jaana Pelttari. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202104227606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202104227606
Tiivistelmä
Osallisuuden käsite on ollut esillä julkisuudessa viime vuosina. Etenkin lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa on noussut puheenaiheeksi. Aikuisen roolin on todettu olevan merkityksellinen lapsen osallisuuden toteutumisessa. Tämän tutkimuksen tehtävä on nostaa esille asioita, jotka edistävät lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimuskysymykset ovat: Miten aikuisen mahdollistama lapsen osallisuus näkyy esikoulun arjessa? Millainen rooli aikuisella on lapsen osallisuuden mahdollistajana?
Teoreettiset lähtökohdat rakentuvat esiopetuksen ja osallisuuden käsitteistä. Osallisuus kietoutuu lopulta kokonaisvaltaisesti esiopetuksen arkeen. Tutkimus on toteutettu osana Oulun yliopiston Politics of belonging: Promoting children’s inclusion in educational settings across borders. NordForsk: No. 85644-tutkimushanketta. Aineisto koostuu kolmesta haastattelusta, johon osallistui yhden lapsiryhmän kolme aikuista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Ensimmäistä tutkimuskysymystä lähestytään aineistolähtöisesti ja toisen tutkimuskysymyksen analysoinnissa sovelletaan Kankaan ja Vennisen (2010) luomaa osallisuuden kulmakivimallia.
Tutkimus osoitti, että lapsen osallisuutta voidaan tukea monella tavalla esiopetuksen arjessa. Lapsen osallisuuden toteutumiseen tarvitaan sitä tukeva ilmapiiri. Se muodostuu vastavuoroisesta aikuisen ja lapsen välisestä sekä lapsen ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta. Osallisuutta tukevassa ilmapiirissä aikuinen on aidosti läsnä arjessa, kuunnellen ja kulkien lasten kanssa “samaa polkua”. Kun aikuinen näkee lapsiryhmän moninaisuuden pedagogisena rikkautena ja monien mahdollisuuksien oppimisympäristönä, lapsen osallisuuden kokemus vahvistuu. Osallisuutta tukevan ilmapiirin lähtökohtana on myös kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan syrjinnän vastustaminen ja inkluusion periaatteiden noudattaminen. Tulokset osoittavat myös sen, että toimiva ja toisiaan tukeva työyhteisö on tärkeä osa lapsen osallisuuden toteutumista päiväkodin toimintakulttuurissa.
Teoreettiset lähtökohdat rakentuvat esiopetuksen ja osallisuuden käsitteistä. Osallisuus kietoutuu lopulta kokonaisvaltaisesti esiopetuksen arkeen. Tutkimus on toteutettu osana Oulun yliopiston Politics of belonging: Promoting children’s inclusion in educational settings across borders. NordForsk: No. 85644-tutkimushanketta. Aineisto koostuu kolmesta haastattelusta, johon osallistui yhden lapsiryhmän kolme aikuista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Ensimmäistä tutkimuskysymystä lähestytään aineistolähtöisesti ja toisen tutkimuskysymyksen analysoinnissa sovelletaan Kankaan ja Vennisen (2010) luomaa osallisuuden kulmakivimallia.
Tutkimus osoitti, että lapsen osallisuutta voidaan tukea monella tavalla esiopetuksen arjessa. Lapsen osallisuuden toteutumiseen tarvitaan sitä tukeva ilmapiiri. Se muodostuu vastavuoroisesta aikuisen ja lapsen välisestä sekä lapsen ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta. Osallisuutta tukevassa ilmapiirissä aikuinen on aidosti läsnä arjessa, kuunnellen ja kulkien lasten kanssa “samaa polkua”. Kun aikuinen näkee lapsiryhmän moninaisuuden pedagogisena rikkautena ja monien mahdollisuuksien oppimisympäristönä, lapsen osallisuuden kokemus vahvistuu. Osallisuutta tukevan ilmapiirin lähtökohtana on myös kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan syrjinnän vastustaminen ja inkluusion periaatteiden noudattaminen. Tulokset osoittavat myös sen, että toimiva ja toisiaan tukeva työyhteisö on tärkeä osa lapsen osallisuuden toteutumista päiväkodin toimintakulttuurissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37293]