Energiatehokkaat talot ja lämmityksen tulevaisuus

Abstract

Työn aihe on energiatehokkaat talot ja lämmityksen tulevaisuus. Työn tärkeimpiä tavoitteita on selvittää voimassa olevia säädöksiä ja toimenpiteitä asuinrakennusten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tässä kandidaatin työssä otettiin myös selvää lähes nollaenergiarakennuksen vaatimuksista ja lämmitysmuotojen vaikutuksista rakennuksen hiilijalanjälkeen sekä tulevaisuuden tavoitteet lämmityksen osalta. Tutkittiin myös Suomen rakennuskannan korjaussuunnitelmaa sekä energiatehokkuuden laskennan periaatteita.

Työssä käytettiin lähteinä laajoja poikkitieteellisiä raportteja sekä tilastokeskuksen materiaaleja muun muassa asumisen energiankulutuksen seurantaan, joista voitiin havaita, että suuri osa kuluu lämmitykseen. Kirjallisuuskatsauksessa tuodaan esille jo olemassa olevia keinoja sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä energiankulutuksessa, erityisesti lämmityksen osalta. Tutkittiin myös lain määritelmiä eri rakennuksille ja lakia ohjaavaa EU:n yhteistä linjaa. Lisäksi tässä työssä käydään läpi energiamuotojen e-luvun laskennassa käytettävien kertoimien periaatteita ja energiatehokkuuden parantamiseen olemassa olevia taloudellisia kannustimia.

Johtopäätöksenä on, että energiatehokkaat rakennukset ja kokonaisenergian kulutuksen vähentyminen mahdollistavat Suomen tavoitteet hiilidioksidipäästöjen suhteen. Lämmitysenergian uusiutuvan polttoaineen käyttö lisääntyy ja lämmitysratkaisut kehittyvät älyllisiksi sekä energiaa säästäviksi. Lainsäädäntö ja tukimuodot ohjaavat sekä kannustavat vähempipäästöisiin energianlähteisiin tai vähemmän energiaa kuluttaviin ratkaisuihin. Työn tuloksia voi hyödyntää energiatehokkaiden rakennusten perusteiden oppimateriaalina sekä korostamaan korjausrakentamisen suunnitelmallisuuden tärkeyttä.