Nioklassares motivation till svenska som skolämne

Abstract

Ämnet i min pro gradu-avhandling är nioklassares motivation till svenska som skolämne. Syftet i denna studie var att studera motivation, vilket betyder att jag tog reda på hurdan motivation nioklassare har för svenska som skolämne och vilka olika faktorer som påverkar deras motivation. Materialet i min studie samlade jag in via en enkät. Studiematerialet samlades in i en skola som ligger i Norra Österbotten i början av september 2020. Där fyllde tre nioklasser i enkäten under deras svensklektioner. Jag har sammanlagt 64 informanter som svarade på enkäten. 29 av informanterna är flickor och 31 pojkar. Det finns också 4 elever som inte vill identifiera sig med någon könsgrupp. Som en insamlingsmetod hade jag enkäten. För den skull var det logiskt att skriva en kvalitativ innehållsanalys när jag tolkade mina svar. Jag använde också den kvantitativa forskningsmetoden när jag åskådliggjorde mina resultat numeriskt och med hjälp av olika slags tabeller. Enligt min studie har informanterna en relativt negativ motivation för svenska som skolämne. Enligt mina resultat har flickorna mycket bättre motivation för svenska än pojkarna. Och informanter som inte vill identifiera sig i någon könsgrupp har den sämsta motivationen. Vitsordet är den mest påverkande faktorn för mina informanters motivation till svenska som skolämne. Den näst största inverkan har uppmuntran och positiv feedback. Minst påverkar TV, tidningar och radio mina informanters motivation. Alla faktorer förutom föräldrarna har den största inverkan på flickorna. Nästan alla faktorer har också den största inverkan på informanter som har bra motivation för svenska. I vidare forskningar skulle det vara viktigt att undersöka mer skillnader mellan kön.

Pro gradu -tutkielmani aihe on 9.-luokkalaisten motivaatio ruotsin kieleen. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen motivaatio 9.-luokkalaisilla on ruotsin kieleen ja mitkä eri muuttujat vaikuttavat siihen. Keräsin tutkimusmateriaalin kyselylomakkeen avulla Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta koulusta syyskuun alussa 2020. Kyselylomakkeeseeni vastasi kolme 9:ttä luokkaa ruotsintunneillaan. Lomakkeeseeni vastasi yhteensä 64 informanttia, joista 29 on tyttöjä, 31 on poikia ja 4 informanttia ei halua identifioida itseään mihinkään sukupuoliryhmään. Aineistonkeruumenetelmänä minulla oli kyselylomake. Sen takia minun oli loogista kirjoittaa kvalitatiivinen sisältöanalyysi vastauksia tulkitessani. Käytin tutkielmassani myös kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, kun havainnollistin tuloksiani numeroiden ja taulukoiden avulla. Tutkielmani mukaan informanteilla on suhteellisen huono motivaatio ruotsin kieleen. Tulosteni mukaan tytöillä on paljon parempi motivaatio ruotsia kohtaan kuin pojilla. Kaikista huonoin motivaatio on informanteilla, jotka eivät halua identifioida itseään mihinkään sukupuoliryhmään. Eniten informanttieni motivaatioon vaikuttaa arvosana. Toiseksi suurin vaikutus informantteihini on kannustuksella ja positiivisella palautteella. Pienin vaikutus informantteihini on televisiolla, lehdillä ja radiolla. Kaikki muuttujat vanhempia lukuun ottamatta vaikuttavat eniten tyttöihin. Myös melkein kaikki muuttujat vaikuttavat eniten informantteihin, joilla on hyvä motivaatio ruotsin kieleen. Tulevissa tutkimuksissa olisi tärkeää tutkia enemmän sukupuolten välisiä eroja.