Luokanopettajien näkemyksiä opetukseen integroidusta liikunnasta oppimisprosessin eri vaiheissa
Luukka, Juuli; Valkonen, Riikka (2021-01-18)
J. Luukka; R. Valkonen
18.01.2021
© 2021 Juuli Luukka, Riikka Valkonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202101201046
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202101201046
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten fyysinen kokonaisaktiivisuus on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana useista toimenpiteistä huolimatta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 painotetaan fyysisen aktiivisuuden merkitystä oppimiselle. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten fyysistä aktiivisuutta voidaan lisätä koulupäiviin oppimista edistävästi. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella luokanopettajien näkemyksiä opetukseen integroidun liikunnan soveltuvuudesta oppimisprosessin eri vaiheisiin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mihin oppimisprosessin vaiheisiin opetukseen integroidut liikunnalliset opetusmenetelmät soveltuvat ja missä oppimisprosessin vaiheissa luokanopettajat hyödyntävät niitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin minkälaisia opetukseen integroituja liikunnallisia opetusmenetelmiä luokanopettajat käyttävät eri oppimisprosessin vaiheissa. Tutkielmassa opetukseen integroidulla liikunnalla tarkoitetaan sellaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä, joissa liike ja liikkuminen on integroitu jollakin tavalla osaksi oppimistapahtumaa. Tutkielmassa oppimisprosessia tarkastellaan vaiheiden orientoituminen, uuden aineksen prosessointi, opitun koostaminen ja soveltaminen sekä opitun reflektointi kautta.
Tätä kvalitatiivista tukimusta ohjasi fenomenografinen tutkimusote. Helmikuussa 2019 kerätty tutkimusaineisto koostui luokanopettajien (n=18) yhteensä kuudesta pienryhmäkeskustelusta. Osallistujia oli kaikilta alakoulun luokka-asteilta. Aineiston analysoinnissa ensimmäiseen tutkimuskysymykseen, mihin oppimisprosessin vaiheisiin opetukseen integroidut liikunnalliset opetusmenetelmät soveltuvat sekä missä oppimisprosessin vaiheissa luokanopettajat hyödyntävät niitä, vastaamiseksi käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Toiseen tutkimuskysymykseen, minkälaisia opetukseen integroituja liikunnallisia opetusmenetelmiä luokanopettajat käyttävät eri oppimisprosessin vaiheissa, vastaamiseksi aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat, että opetukseen integroitu liikunta soveltui kaikkiin oppimisprosessin vaiheisiin. Erityisesti sen koettiin soveltuvan uuden aineksen prosessointiin sekä opitun koostamiseen ja soveltamiseen. Kaikkiin oppimisprosessin vaiheisiin saatiin käytännön esimerkkejä, jotka olivat sovellettavissa useisiin eri oppiaineisiin. Tutkimus osoitti, että oppilaat kokivat opetukseen integroidun liikunnan erittäin mielekkäänä opetusmenetelmänä ja osallistuivat mielellään sen suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkimustulokset antavat suuntaa sille, että liikuntaa voidaan integroida kaikkien oppiaineiden opetukseen perusopetuksen vuosiluokilla 1–6. Opetukseen integroidulla liikunnalla voidaan näin ollen pyrkiä lisäämään vähän liikkuvien lasten fyysisen aktiivisuuden määrää koulupäivän aikana.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mihin oppimisprosessin vaiheisiin opetukseen integroidut liikunnalliset opetusmenetelmät soveltuvat ja missä oppimisprosessin vaiheissa luokanopettajat hyödyntävät niitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin minkälaisia opetukseen integroituja liikunnallisia opetusmenetelmiä luokanopettajat käyttävät eri oppimisprosessin vaiheissa. Tutkielmassa opetukseen integroidulla liikunnalla tarkoitetaan sellaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä, joissa liike ja liikkuminen on integroitu jollakin tavalla osaksi oppimistapahtumaa. Tutkielmassa oppimisprosessia tarkastellaan vaiheiden orientoituminen, uuden aineksen prosessointi, opitun koostaminen ja soveltaminen sekä opitun reflektointi kautta.
Tätä kvalitatiivista tukimusta ohjasi fenomenografinen tutkimusote. Helmikuussa 2019 kerätty tutkimusaineisto koostui luokanopettajien (n=18) yhteensä kuudesta pienryhmäkeskustelusta. Osallistujia oli kaikilta alakoulun luokka-asteilta. Aineiston analysoinnissa ensimmäiseen tutkimuskysymykseen, mihin oppimisprosessin vaiheisiin opetukseen integroidut liikunnalliset opetusmenetelmät soveltuvat sekä missä oppimisprosessin vaiheissa luokanopettajat hyödyntävät niitä, vastaamiseksi käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Toiseen tutkimuskysymykseen, minkälaisia opetukseen integroituja liikunnallisia opetusmenetelmiä luokanopettajat käyttävät eri oppimisprosessin vaiheissa, vastaamiseksi aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittivat, että opetukseen integroitu liikunta soveltui kaikkiin oppimisprosessin vaiheisiin. Erityisesti sen koettiin soveltuvan uuden aineksen prosessointiin sekä opitun koostamiseen ja soveltamiseen. Kaikkiin oppimisprosessin vaiheisiin saatiin käytännön esimerkkejä, jotka olivat sovellettavissa useisiin eri oppiaineisiin. Tutkimus osoitti, että oppilaat kokivat opetukseen integroidun liikunnan erittäin mielekkäänä opetusmenetelmänä ja osallistuivat mielellään sen suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkimustulokset antavat suuntaa sille, että liikuntaa voidaan integroida kaikkien oppiaineiden opetukseen perusopetuksen vuosiluokilla 1–6. Opetukseen integroidulla liikunnalla voidaan näin ollen pyrkiä lisäämään vähän liikkuvien lasten fyysisen aktiivisuuden määrää koulupäivän aikana.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34207]