Puheenjohtajan esittämät kysymykset ja niiden funktiot kokouskeskustelussa

Abstract

Käsittelen kandidaatintutkielmassani erään kotiseutuyhdistyksen kokouksen vuorovaikutusta keskustelunanalyysin keinoin. Tutkin sitä, millaisia kysymyksiä puheenjohtaja muille kokouksen osallistujille esittää. Kiinnitän tutkielmassa huomioni kysymys–vastaus-vieruspareihin, ja tarkastelen kokousta institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Käytännössä tutkin, miten puheenjohtajan muille kokouksen osallistujille osoitetut kysymykset jakautuvat kieliopilliselta rakenteeltaan. Lisäksi erittelen puheenjohtajan kysymysten funktioita eli tehtäviä.

Käytän tutkielmassani aineistona oululaisen kotiseutuyhdistyksen hallituksen kokouksia. Olen rajannut aineistoni yhteen, noin 73 minuutin mittaiseen kokoukseen, josta valitsin tarkasteltavaksi 42 puheenjohtajan kysymysvuoroa. Tutkimuksesta käy ilmi, että kokouksen puheenjohtajan tuottamat kysymykset jakautuvat useampaan eri kysymyslausetyyppiin: vaihtoehtokysymyksiin, hakukysymyksiin, alisteisiin eli epäsuoriin kysymyslauseisiin ja deklaratiivisiin kysyviin vuoroihin.

Aineistossa suurin osa puheenjohtajan esittämistä kysymyksistä on vaihtoehtokysymyksiä, joiden tunnusomainen piirre on -kO-liitepartikkeli. Olen tarkastellut tutkielmassani erikseen yksinkertaisia vaihtoehtokysymyksiä ja disjunktiivisia vaihtoehtokysymyksiä. Aineistosta löytyy useampia hakukysymyksiä. Hakukysymyksen tunnistaa interrogatiivipronominista, kuten mitä tai mikä. Aineistosta tehdyn analyysin perusteella voidaan sanoa, että hakukysymyksien pääasiallinen funktio on saada informaatiota kysymyksen sisällöstä. Vaihtoehtokysymys puolestaan antaa usein vastaanottajalle mahdollisuuden suhtautua kysymykseen joko myönteisesti tai kielteisesti.

Kokouskeskustelusta ilmenee haku- ja vaihtoehtokysymysten lisäksi alisteisia kysymyslauseita. Alisteisella eli epäsuoralla kysymyslauseella voidaan esittää ehdotuksia tai pyyntöjä. Tavallisten interrogatiivisia piirteitä sisältävien kysymyslauseiden ohella aineistossa esiintyy muutama puheenvuoro, joissa lausumamuotoinen vuoro tulkitaan kysyväksi. Tällaiset väitemuotoiset eli deklaratiiviset lauseet, jotka jäävät odottamaan muilta keskustelun osallistujilta vastausta, luokittelen tutkielmassa kysyviksi vuoroiksi. Deklaratiivisen vuoron funktio on aineiston osalta tarkistava.