Lukiolaisten käsityksiä haukkumasanoista
Kärkkäinen, Joonas (2021-02-05)
J. Kärkkäinen
05.02.2021
© 2021 Joonas Kärkkäinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102091140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102091140
Tiivistelmä
Tutkin kandidaatintutkielmassani lukiolaisten käsityksiä haukkumasanoista. Tarkastelen 14 haukkumasanaa niiden loukkaavuuden, sukupuolisidonnaisuuden ja merkityksen kautta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Lomakkeeseen vastasi 53 lukiolaista, joista tyttöjä oli 32 ja poikia 21. Vastaajien tuli käsitellä haukkumasanoja kolmesta näkökulmasta: 1. kuinka loukkaava sana on? 2. kumpaan sukupuoleen haukkumasanaa käytetään? 3. minkälaiseen henkilöön haukkumasanaa voidaan käyttää?
Oletukseni siitä, että etniseen taustaan liittyvät haukkumasanat koetaan loukkaavimmiksi, pitää jossain määrin paikkaansa. Tutkimuksen loukkaavimmaksi sanaksi koettiin neekeri, mutta harmittomimmaksi puolestaan lappalainen. Merkitysten ja sukupuolisidonnaisuuden tutkimisella koitan selvittää, ymmärtävätkö lukiolaiset haukkumasanat samalla tavalla. Lukiolaiset ymmärtävät haukkumasanat pääosin samalla tavalla, mutta joidenkin sanojen kohdalla on havaittavissa erimielisyyttä (esim. manne ja kusipää).
Oletukseni siitä, että etniseen taustaan liittyvät haukkumasanat koetaan loukkaavimmiksi, pitää jossain määrin paikkaansa. Tutkimuksen loukkaavimmaksi sanaksi koettiin neekeri, mutta harmittomimmaksi puolestaan lappalainen. Merkitysten ja sukupuolisidonnaisuuden tutkimisella koitan selvittää, ymmärtävätkö lukiolaiset haukkumasanat samalla tavalla. Lukiolaiset ymmärtävät haukkumasanat pääosin samalla tavalla, mutta joidenkin sanojen kohdalla on havaittavissa erimielisyyttä (esim. manne ja kusipää).
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38320]