Psykoosilääkkeiden hyödyt ja haitat off-label -käytössä masennuksessa

Abstract

Lääkkeiden off-label -käyttö tarkoittaa, että lääkettä voidaan käyttää muihinkin sairauksiin, muille ikäryhmille tai poikkeavalla annoksella kuin mihin sillä on virallinen indikaatio. Psykoosilääkkeiden virallisia indikaatioita ovat psykoosit ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, mutta niitä voidaan käyttää off-label esimerkiksi masennuksen hoidossa masennuslääkkeiden lisäksi. Psykoosilääkkeiden off-label -käyttö lisääntyy koko ajan, mutta niiden tehosta ja haitoista ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää psykoosilääkkeiden off-label -käytön yleisyyttä ja sen hyötyjä ja haittoja unipolaarisessa masennuksessa. Aineistona käytin kirjallisuuskatsauksia ja Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttia (Kohortti 66). Hypoteesina oli, että Kohortissa 66 masennusta sairastavilla off-label -käyttäjillä on enemmän psyykkisiä oireita ja metaboliahäiriöitä kuin niillä masennusta sairastavilla, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä.

Aineistoni kerättiin Kohortin 66 46-vuotisseurantatutkimukseen osallistuneista henkilöistä. He olivat vastanneet psyykkisiä oireita ja lääkehoitoa koskeviin kyselyihin ja osallistuneet kliiniseen tutkimukseen 46-vuoden iässä. Psykiatriset diagnoosit kerättiin kansallisesta rekisteristä edeltävän 5 vuoden ajalta. Aineistossani oli 180 henkilöä, joilla oli masennusdiagnoosi edellisen viiden vuoden ajalta. Heistä 21 käytti psykoosilääkettä off-label (tapaukset) ja loput 159 eivät käyttäneet psykoosilääkkeitä masennuksen hoidossa (vertailuryhmä 1). Vertailuryhmään 2 kuuluivat Kohortin 66 muut jäsenet (N = 6 492).

Off-label -käyttäjät eivät eronneet muista masentuneista sukupuolen ja koulutuksen osalta. Heillä oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän sairaalahoitoja ja päihdehäiriöitä verrattuna masennusta sairastaviin ei-psykoosilääkkeitä käyttäviin tutkittaviin. Näiden kahden ryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja psyykkisissä oireissa, mutta off-label -käyttäjillä oli prosentuaalisesti enemmän masennusoireita, itsetuhoajatuksia ja nukahtamisvaikeuksia. Jatkuvina muuttujina analysoituna psykoosilääkeannoksen ja psyykkisten oireiden määrän välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Metaboliamarkkereista vain triglyseridit erosivat tilastollisesti merkitsevästi off-label -käyttäjien ja vertailuryhmän 1 välillä (p = 0,005).

Psyykkisten oireiden suurempi ilmaantuvuus psykoosilääkkeiden off-label -käyttäjillä voi osin johtua heidän masennuksen vakavuudesta verrattuna vertailuryhmään 1. On myös mahdollista, että psykoosilääkkeet aiheuttavat haittavaikutuksina psyykkisiä oireita masennusta sairastaville. Triglyseridien korkeampi pitoisuus off-label -käyttäjillä voi johtua psykoosilääkkeiden haittavaikutuksesta tai siitä, että vakavasti masentuneet eivät jaksa huolehtia terveellisestä ruokavaliosta. Poikkileikkausasetelmasta johtuen emme saa tietoa syy-yhteydestä. Tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että psykoosilääkkeet eivät välttämättä tehoa riittävästi, sillä suurella osalla psykoosilääkettä käyttävistä oli merkittäviä masennus- ja unettomuusoireita sekä itsetuhoajatuksia. Lääkäreiden kannattaakin määrätä psykoosilääkkeitä masennuspotilaille varovaisuudella.