Savolaisesta kieroudesta on sana Kuopio mielestäni muodostunut : kansanonomastinen tutkimus Kuopion paikannimistä
Taskinen, Minna-Liisa (2021-02-05)
Taskinen, Minna-Liisa
M.-L. Taskinen
05.02.2021
© 2021 Minna-Liisa Taskinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102091126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202102091126
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoitus on selvittää, millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat tietyille läpinäkymättömille Kuopion paikannimille. Selvitän myös, mihin informanttien vastaukset perustuvat ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita. Kandidaatintutkielmaani sisällyttämäni paikannimet ovat seuraavat yhdeksän asutusnimeä: Kuopio, Jynkkä, Julkula, Rönö, Niuvanniemi, Itkonniemi, Tiihotar, Maaninka ja Nilsiä. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella Facebookin Kuopioon liittyvissä ryhmissä.
Tutkimukseni mukaan informanteille heränneet mielikuvat sekä kansanetymologiat liittyvät yleensä joko sana-assosiaatioihin, eri kieliin, henkilönnimiin tai siirrynnäisnimiin. Yleisimmin informantit tukeutuvat sana-assosiaatioihin ja paikannimestä mieleen tuleviin henkilönnimiin. Siirrynnäisnimiin ja eri kieliin perustuvat vastaukset ovat puolestaan olleet tutkimusaineistossani huomattavasti pienemmässä roolissa.
Osa informanttien luomista kansanetymologioista ja mielikuvista vastaa tutkijoiden luomia etymologioita. Etenkin läpinäkyvämpien paikannimien Jynkkä, Julkula ja Itkonniemi kohdalla informantit osasivat usein kertoa tai arvata tutkijoiden kanssa yhtenevän selityksen paikannimelle. Vaikka informanttien selitykset eivät aina ole samanlaisia tutkijoiden vastaaviin verrattuna, on informanteilla kuitenkin vastausten perusteella monesti ajatus siitä, miten paikkoja on ollut tapana nimetä.
Tutkimukseni mukaan informanteille heränneet mielikuvat sekä kansanetymologiat liittyvät yleensä joko sana-assosiaatioihin, eri kieliin, henkilönnimiin tai siirrynnäisnimiin. Yleisimmin informantit tukeutuvat sana-assosiaatioihin ja paikannimestä mieleen tuleviin henkilönnimiin. Siirrynnäisnimiin ja eri kieliin perustuvat vastaukset ovat puolestaan olleet tutkimusaineistossani huomattavasti pienemmässä roolissa.
Osa informanttien luomista kansanetymologioista ja mielikuvista vastaa tutkijoiden luomia etymologioita. Etenkin läpinäkyvämpien paikannimien Jynkkä, Julkula ja Itkonniemi kohdalla informantit osasivat usein kertoa tai arvata tutkijoiden kanssa yhtenevän selityksen paikannimelle. Vaikka informanttien selitykset eivät aina ole samanlaisia tutkijoiden vastaaviin verrattuna, on informanteilla kuitenkin vastausten perusteella monesti ajatus siitä, miten paikkoja on ollut tapana nimetä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34237]