Opiskelijoiden määritelmiä erityisopetuksesta

Tämän laadullisen pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on tutkia, mitä ja keitä varten erityisopetus on kasvatustieteen tiedekunnan opiskelijoiden määrittelemänä.

Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen erilaisuuksien rakentumista normaalin, poikkeavan ja erityisen määritelmien kautta, toiseuden kokemuksia, erityisopetuksen historiaa käytännön ja terminologian muuttumisen kautta sekä erityisopetuksen nykytilaa ja uutta perusopetuslakia. Empiirisen osan aineisto kerättiin avoimella kyselyllä Oulun yliopistossa luennolla syksyllä 2017. Kyselyyn vastasi 150 opiskelijaa, ja vastauksista 48 on satunnaisotannalla käytetty tässä tutkimuksessa. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tulosten mukaan erityisopetus on yksilöllistä opetusta, tasa-arvon tavoittelua, opetuksen eriytyneisyyttä, kolmiportaista tukea ja ”normaalista” eroavaa opetusta. Erityisopetus on kaikkia oppilaita varten tai tiettyjä oppilaita varten. Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mukaan erityisopetus on tärkeä asia. Tulosten mukaan yleis- ja erityisopetuksen välille tehdään edelleen selvä ero huolimatta inklusiivisten käytäntöjen kasvusta ja uuden perusopetuslain mukanaan tuomasta kolmiportaisen tuen mallista. Poikkeavan ja erityisen oppilaan määritelmiä ylläpidettiin ja tuotettiin tekemällä ero ”normaalin” opetuksen ja erityisopetuksen välille sekä nimeämällä diagnoosien avulla ne, ketkä tarvitsevat erityisopetusta.