Ylivertaisuusvinouma eli Dunning-Kruger-vaikutus

Abstract

Käsittelen kandidaatin tutkielmassani Dunning-Kruger-vaikutusta, joissakin yhteyksissä suomennettua ylivertaisuusvinoumaa, jossa kyse on metakognitiivisesta vajavaisuudesta ja oman taitotason väärin arvioimisesta. Johdatus aiheeseen ja ylivertaisuusvinouman määritelmä tapahtuu pääosin Dunningin ja Krugerin artikkelin ”Tietämätön taidottomuudestaan: kuinka vaikeus tunnistaa omaa osaamattomuuttaan johtaa liioiteltuun näkemykseen omasta osaamisestaan” kautta. Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää arkipäiväistynyttäkin ajattelun vääristymää ylivertaisuusvinouma -käsitteen kautta, jossa tarkasteltava kognitiivinen vinouma ei vaikuta ainoastaan huonosti testeistä suoriutuneisiin ihmisiin, vaan myös erinomaisesti siitä suoriutuneilla ihmisillä esiintyi kognitiivista vääristymää.

Se voidaan kiteyttää tai yksinkertaistaa seuraavalla tavalla: hölmöt ihmiset kuvittelevat olevansa älykkäämpiä kuin he tosielämässä ovat, ja vaihtoehtoisesti älykkäät ihmiset luulevat olevansa hölmömpiä kuin he oikeasti ovat. Artikkeli on julkaistu vuonna 1999 Cornellin yliopiston kautta. Tarkastelen aihetta myös valikoidusti eri aspekteista, sekä liitän siihen harkintani mukaan tärkeimmäksi koetut kritiikit ja jatkotutkimukset. Poikkean myös vaadittaessa tarkastelemaan tarkemmin siihen kytkeytyvien käsitteiden merkitystä ylivertaisuusvinouman kontekstissa. Tutkimusaineistoon perehtymällä tavoitteeni on selvittää, mitä ylivertaisuusvinouma käytännössä tarkoittaa, mitkä tekijät sen esiintymiseen vaikuttavat, sekä millä tavoin metakognitiivinen osaaminen liittyy siihen.

Vaikeudet oman taitotasonsa ymmärtämisessä johtaa liioiteltuihin itsearviointeihin. Omien kykyjensä yliarviointi tapahtuu osittain siksi, että henkilöiden epäpätevyys riistää heiltä metakognitiivisen kyvyn ymmärtää sitä. Tutkielman kannalta onkin mielenkiintoista tarkastella myös, voiko itsearvioinnin kehittämisellä vaikuttaa huomattavasti vinoumasta kärsivien henkilöiden ymmärrykseen omasta tasostaan.