Land-use vs. output of energy technologies in Finland
Kanto, Tiia (2020-06-23)
T. Kanto
23.06.2020
© 2020 Tiia Kanto. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006242633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202006242633
Tiivistelmä
Energy leaves its footprint on land, and the consequences differ in sources. The energy sector is experiencing a transition towards more distributed energy production with larger share of renewable energy sources. This imposes different requirements for energy production and transmission in comparison with centralized production.
This thesis aims to provide an overview of Finland’s current situation regarding energy technologies and their land-use in heat and electricity production. Nine different energy production methods are introduced in this thesis. The land is measured in square kilometers and the results are presented in km²/TJ. The land areas of power plant properties were estimated using Karttapaikka service provided by National Land Survey of Finland. Import is considered to have no land-use in Finland.
The results indicate that nuclear power, coal and natural gas require the smallest land area per produced TJ. The poorest land-to-energy ratio belongs to peat and hydropower. However, the complete assessment of land requirements throughout the resource production and distribution chain is beyond the scope of this thesis. The nature of this thesis is rather to provide a directional overview of different energy production methods.
The full fuel cycles were not covered in this thesis. In addition, the land-use effects outside the borders of Finland were not assessed. However, the results indicate that in general, renewable energy sources tend to require more land area in comparison with non-renewable sources, which is compatible with other studies about the subject. Energiantuotannon maankäytön vaikutukset vaihtelevat energialähteittäin. Energiasektori on siirtymässä keskitetystä tuotannosta kohti hajautettua tuotantoa, ja uusiutuvan energian määrä on lisääntynyt. Tämä asettaa erilaisia vaatimuksia maankäytön suhteen energiantuotannossa sekä siirtämisessä.
Tämän kandidaatintyön tarkoitus on tarjota yleiskatsaus Suomen nykyiseen maankäytön tilanteeseen sähkön ja lämmön tuotannossa sekä verrata sitä sähkön ja lämmön tuotantomääriin. Työssä käsitellään yhdeksää erilaista tuotantomenetelmää. Pinta-ala mitataan neliökilometreinä, ja lopputulos ilmoitetaan yksikössä km²/TJ. Esimerkkivoimalaitosten tonttien kokoja on arvioitu Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sovellusta apuna käyttäen. Tuontisähkön maankäytön suuruus on tässä työssä oletettu nollaksi.
Laskennan mukaan pienimmän maa-alueen tuotettua terajoulea kohti vaativat ydinvoima, kivihiili ja maakaasu. Turpeella ja vesivoimalla on suurin pinta-alavaatimus. Tässä kandidaatintyössä ei otettu huomioon tarkasteltujen energianlähteiden koko tuotannon, polttoainekierron ja jakeluketjun maankäytön tarpeita, ja tarkastelu rajoitettiin pelkästään Suomen rajojen sisällä tapahtuvaan maankäyttöön. Tuloksista on kuitenkin havaittavissa, että yleisesti ottaen uusiutuvat energialähteet vaativat suuremman maapinta-alan verrattuna uusiutumattomiin lähteisiin, mikä on sopusoinnussa muiden vastaavien tutkimustulosten kanssa.
This thesis aims to provide an overview of Finland’s current situation regarding energy technologies and their land-use in heat and electricity production. Nine different energy production methods are introduced in this thesis. The land is measured in square kilometers and the results are presented in km²/TJ. The land areas of power plant properties were estimated using Karttapaikka service provided by National Land Survey of Finland. Import is considered to have no land-use in Finland.
The results indicate that nuclear power, coal and natural gas require the smallest land area per produced TJ. The poorest land-to-energy ratio belongs to peat and hydropower. However, the complete assessment of land requirements throughout the resource production and distribution chain is beyond the scope of this thesis. The nature of this thesis is rather to provide a directional overview of different energy production methods.
The full fuel cycles were not covered in this thesis. In addition, the land-use effects outside the borders of Finland were not assessed. However, the results indicate that in general, renewable energy sources tend to require more land area in comparison with non-renewable sources, which is compatible with other studies about the subject.
Tämän kandidaatintyön tarkoitus on tarjota yleiskatsaus Suomen nykyiseen maankäytön tilanteeseen sähkön ja lämmön tuotannossa sekä verrata sitä sähkön ja lämmön tuotantomääriin. Työssä käsitellään yhdeksää erilaista tuotantomenetelmää. Pinta-ala mitataan neliökilometreinä, ja lopputulos ilmoitetaan yksikössä km²/TJ. Esimerkkivoimalaitosten tonttien kokoja on arvioitu Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-sovellusta apuna käyttäen. Tuontisähkön maankäytön suuruus on tässä työssä oletettu nollaksi.
Laskennan mukaan pienimmän maa-alueen tuotettua terajoulea kohti vaativat ydinvoima, kivihiili ja maakaasu. Turpeella ja vesivoimalla on suurin pinta-alavaatimus. Tässä kandidaatintyössä ei otettu huomioon tarkasteltujen energianlähteiden koko tuotannon, polttoainekierron ja jakeluketjun maankäytön tarpeita, ja tarkastelu rajoitettiin pelkästään Suomen rajojen sisällä tapahtuvaan maankäyttöön. Tuloksista on kuitenkin havaittavissa, että yleisesti ottaen uusiutuvat energialähteet vaativat suuremman maapinta-alan verrattuna uusiutumattomiin lähteisiin, mikä on sopusoinnussa muiden vastaavien tutkimustulosten kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34182]